Blogi: Kestävä rakennemuutos etenee Pirkanmaalla

Antti Halkonen

Miltä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä Pirkanmaa voisi näyttää lähitulevaisuudessa?

Tähän etsitään vastausta Pirkanmaan ekologinen transitio -hankkeessa, joka alkoi tämän vuoden toukokuussa. Pirkanmaan liiton johtamassa hankkeessa toteutetaan yhteiskehittämisprosesseja, joista ensimmäinen Ekothon-tapahtuma järjestettiin lokakuun alussa. Lisäksi on tuettu murrosagenttitoiminnan syntyä ja edistetty ekososiaalisen kestävyyden mittarointia.

Ekothon-tapahtumassa yritykset, taiteilijat, tutkijat, kunnallishallinto ja kansalaisaktiivit kokoontuivat yhteisen virtuaalisen pöydän äärelle visioimaan ekologisen transition onnistunutta toteutumista Pirkanmaalla. Yli kahdeksankymmentä osallistujaa kerännyt Ekothon keskittyi neljään eri teemaan. Ruokaa, liikkumista, asumista ja työelämää ruotineissa pienryhmissä pyrittiin tunnistamaan ekologista transitiota jarruttavia tekijöitä. Näiden pohdintojen kautta ryhmät ideoivat erilaisia ratkaisuja ekologisen transition mahdollistamiseksi. Ekothonin etänä toteutettavassa jatkotapahtumassa 13.11 pääsee tutustumaan ryhmien lopullisiin tuotoksiin. Tervetuloa mukaan seuraamaan!

Puolitoista vuotta kestävä murrosagenttitoiminta käynnistyi loppukesästä 2020 murrosagenttien ensimmäisellä tapaamisella. Noin 15 henkilön monialainen murrosagenttiporukka työskentelee tulevaisuudentutkimuksesta ammentavin keinoin. Ryhmän tehtävänä on Pirkanmaan ekologisen siirtymän edistäminen ja kestävyystoiminnan juurruttaminen alueelle. Murrosagentit luovat toimintansa aluksi vision lähitulevaisuudesta, jossa Pirkanmaan ekologinen transitio on jo hyvällä mallilla. Tämän jälkeen agenttien tehtävänä on hahmotella polkuja nykyhetkestä kohti tuota visiota. He luovat omannäköisensä suunnitelman ekologisen transition toteutumiselle Pirkanmaalla. Lopulta, kesällä 2021 murrosagentit toteuttavat kokeiluja eri puolilla Pirkanmaata yhdessä hanketiimin kanssa.

Pyrimme kartoittamaan yritysten ja maakunnan välisen yhteistyön mahdollisia kompastuskiviä ja saattamaan eri toimijoita yhteiselle aaltopituudelle.

Hankkeen kolmannessa yhteiskehittämisprosessissa kehitetään ekologiset ja sosiaaliset tekijät huomioivaa alueellista elinvoimamittaristoa. Tämän avulla pystytään seuraamaan ja samalla arvioimaan ekologisen transition etenemistä ja toiminnan vaikuttavuutta. Lopullisena tavoitteena onkin, että jatkossa ekologisen transition systemaattinen seuranta olisi mahdollista. Tämä tukee samalla alueellista tutkimus- ja kehitystyötä.

Miten tämä kaikki sitten auttaa meitä etenemään kohti ekohyvinvointivaltiota? Tämän matkan aikana ratkaisevaa tulee olemaan alueellisten erityispiirteiden, eli haasteiden ja vahvuuksien, tunnistaminen. Näitä erityispiirteitä havaiten ja hyödyksi käyttäen on mahdollista sujuvoittaa ekologisen transition etenemistä myös kansallisella tasolla. Lisäksi pyrimme kartoittamaan yritysten ja maakunnan välisen yhteistyön mahdollisia kompastuskiviä ja saattamaan eri toimijoita yhteiselle aaltopituudelle. Tämä on kokonaisvaltaisen rakennemuutoksen ydinkysymyksiä. Samoin tärkeitä ovat yhtenevät ajatukset tavoiteltavasta tulevaisuudesta ja niistä lähtökohdista, joista käsin tuota yhteistä tulevaisuutta kohti lähdetään kulkemaan.

Antti Halkonen toimii ORSI-hankkeessa tutkimusavustajana Tampereen yliopistolla ja kirjoittaa paraikaa graduaan antroposeenista.


Aiheeseen liittyvää: ORSI-hankkeen podcast Kristallipallo käsitteli murrosta ja Ekothon-tapahtumaa viime kuussa.

Edellinen artikkeliKuhinaa kierroissa – Kiertotalouden kuumat kysymykset (Ratkaisuja)
Seuraava artikkeliTulevaisuuden Lapinlahti: Sosiaalisesti kestävä Hiedanranta?