Pandemia ei vaientanut keskustelua kestävämmästä tulevaisuudesta

Annukka Berg

Vaikka koronapandemia onkin vienyt ison siivun julkisesta keskustelutilasta vuonna 2020, ilmastokeskustelu on jaksanut pitää pintansa. Näin totesivat ORSI-hankkeen tutkijat Jari Lyytimäki ja Erkki Mervaala Helsingin Sanomien aineiston analyysiin perustuvassa tutkimusartikkelissa.

Yhtenä syynä ilmastoteeman sitkeään sinnittelyyn pandemian rinnalla on ollut se, että koronan taloudellisten vaikutusten hoidossa kestävät elvytystoimet ovat nousseet poliittisesti uskottavaksi vaihtoehdoksi. Tutkijamme Johanna Saarinen pohti aihetta myös kuntien kannalta Motivan blogissa julkaistussa kirjoituksessa: vihreät investoinnit haastavat kunnat nyt ajattelemaan ja perustelemaan investointejaan uudella tavalla. 

ORSI-hankkeessa tutkitaan, miten Suomen kaltainen hyvinvointivaltio voidaan luotsata ympäristön kantokyvyn rajoihin. Koronakriisi on muuttanut kestävyysmurrosten ehtoja monin tavoin. Laadimmekin keväällä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle lausunnon siitä, miten pandemia tulee todennäköisesti vaikuttamaan kestävän kehityksen haasteiden ratkaisuun lähitulevaisuudessa ja pidemmällä aikavälillä. Totesimme, että murros on mahdollisuus rakenteellisille uudistuksille, ja että tarvitsemme uudenlaisia taloudellisia työkaluja. Muutostyötä tulee tehdä sekä tutkimustiedosta ammentaen että kansalaisia osallistaen.  

Kristallipallo-podcastimme pandemia-jaksossa asetimme koronakriisin myös historiallisiin kehyksiin. Taudeista voidaan nousta ylös entistä terveempinä, tai ainakin viisaampina.

Nämä ovat esimerkkejä hankkeemme yrityksistä vaikuttaa siihen, että kestävän kehityksen näkökulma huomioitaisiin laajasti myös COVID19-epidemian keskellä. Hankkeemme varajohtaja Eeva Furman on osallistunut keskusteluun myös kansainvälisellä tasolla. Idees-verkkolehdessä hän toteaa, että vaikka koronapandemialla onkin ollut positiivisia vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin, saasteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen ainakin lyhyellä tähtäimellä, kriisi on kääntänyt köyhyyden nousuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. 

Korona voisi kuitenkin antaa meille sysäyksen uudenlaiseen ajatteluun. Tämä ajattelu ei perustuisi niinkään tehokkuudelle vaan resilienssille eli palautumiskyvylle. Tarvitaan yhteisiä ponnisteluja eri tasoilla ja mittakaavoissa.

Koronakriisi ei siis näyttäisi antavan aihetta sysätä valtion kehitystä kohti nykyistä pienempää yövartijavaltiota vaan ehkä leikkisästi päivähoitovaltiota – tai ekohyvinvointivaltiota. Yksilöillä on toki kriisissä vastuu – mutta vastuullinen toiminta ei ole aina yksinkertaista. Näin todetaan tutkijamme Lauri Lahikaisen kirjoituksessa ja johtajamme Liisa Häikiön kanssa käydyssä keskustelussa Tampereen yliopiston Alusta!-verkkolehdessä.

Jatketaan hyväksi havaittuja käytäntöjä kuten etätyötä hyvinvointia ja ympäristöhyötyjä tuottavalla tavalla myös pandemian jälkeen. Rauhaisaa joulun aikaa ja kestävää vuotta 2020!

Annukka Berg on ORSI-hankkeen vuorovaikutusvastaava ja erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksessa

Edellinen artikkeliKristallipallo: Empatia
Seuraava artikkeliORSI Roundtable 18.2.21: Voiko kulutusta kaavoittaa?