Kukaan ei tunne tulevaisuutta, mutta ennusteiden perusteella voidaan luoda vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia ja tavoitella niitä. YK:n puitteissa maat ja kansat ovat valinneet suuntansa. Se on poliittinen tahtotila, jossa tavoitellaan turvallista ja oikeudenmukaista elämää kaikille. Ilman ekologista kestävyyttä kukaan ei ole turvassa. Eikä ketään jätetä, ei myöskään niitä, joiden elämä on vasta edessä.
Tieto siitä, mitä kohti on kuljettava ei vielä kerro, miten sinne päästään. Onneksi meillä on kuitenkin pelimerkkejä. Aivan keskeinen pelimerkki on se, että kaikki pelaa -periaate on käytössä. Pelaajilla on erilaisia tehtäviä. Yritysten tehtävä on erityisen tärkeä, sillä toinen keskeinen pelimerkki on ihmiskunnan järjestelmien toiminnan murros, johon juuri yrityksillä on vaikutusmahdollisuuksia. Se miten yhteiskunnassa luodaan hyvinvointia liittyen ruokaan, energiaan, kaupunkeihin, mahdollisuuksiin, kiertävään ja oikeutta jakavaan talouden kiertoon ja oikeudenjakoon sekä luontopohjaisia ratkaisuja on pitkälti tuotannon ja kulutuksen välillä. Yritykset voivat myös vaikuttaa niihin pelisääntöihin, joilla järjestelmissä toimitaan.
Kestävyysmurroksessa olemme jo siirtymässä tuotantoon, kulutukseen, rutiineihin ja tietojärjestelmiin, jotka toimivat resurssitehokkaammin, vähähiilisemmin ja oikeudenmukaisemmin kuin nyt. Oikeudenmukaisuus edellyttää kolmatta pelimerkkiä. Kolmas pelimerkki on pelilaudalle piirtynyt maailmankartta. Järjestelmillä on lonkeronsa yli alueiden ja maanosien, joissa virtaa niin ihmisiä kuin rahaa, tuotteita ja tottumuksia. Se, miten nämä alueet ja niillä tapahtuva tuotanto tai kulutus sopivat reiluista pelisäännöistä, kutsuu yritykset mukaan keskusteluun. Yritysten ja niistä syntyvien ketjujen toiminta konkretisoi, miten reiluus toteutuu: miten haitat ja hyödyt jaetaan. Vielä puuttuu maali. Se onkin nykyihmiselle vaikea. Jokainen voittaa vain, jos kaikki voittavat: pääsevät kestävyyden polulle. Nyt peli voi alkaa.
Madonluvuilla ei rakenneta tulevaisuutta. Ei talouden hiipumisesta sen enempää kuin romahtavista luonnonjärjestelmistäkään. Kestävyysmurrospelin on tarjonnut maailmalle globaalin kestävän kehityksen raportti, jonka laati YK:n tilaama riippumaton tutkijaryhmä vuonna 2019. Kestävän kehityksen tavoitteista muodostui neljässä vuodessa mahdollisuuksien torni, jolla haasteellinen ja mahdottomaltakin tuntuva YK:n Agenda2030 saadaan vietyä läpi koko maailmassa. Maailman mittakaavassa Suomi ja suomalaiset yritykset ovat hyvissä lähtötilanteissa, kun pandemia väistyy. Pandemia on ollut konkreettinen esimerkki ihmiskunnan rakenteiden haavoittuvuudesta. Se tuskin jää viimeiseksi mega-haavoittuvuudeksi ja siksi mahdollisuus järjestelmiemme merkittävälle muutokselle nykyisessä häiriötilassa kannattaa hyödyntää. Ne, jotka nyt osallistuvat maailmanlaajuiseen tulevaisuustyöhön, ovat vahvassa asemassa muutosvoimien astuessa voimalla esiin.
Suomalaiset yritykset ovat maailmankartalla pelaajia pelaajien joukossa. Meidän tulee osata pelata yhdessä muiden kanssa. Sen me osaamme. Se onnistuu parhaiten, kun rakennamme pelaamisen vahvuuksillemme. Ensimmäinen vahvuutemme on läpinäkyvyyden vaaliminen. Sitä tarvitsemme, jotta voimme seurata tuotteiden ja toimien alkuperää ja reittejä maailmalla – jotta voimme arvioida, missä mitäkin tuotetaan, miksi ja millä logiikalla. Matkalla on monta rastia, joissa kestävyyden edistäminen vaatii tarkistamista.
Toinen vahvuutemme on kykymme ymmärtää kytkentöjä. Yritys, joka työskentelee kemikaalien parissa, tuntee toimintansa yhteyden myös ihmisoikeuksiin, sukupuolten tasa-arvoon, terveyteen ja luontoon. Kolmas vahvuutemme on matalat hierarkiat ja avoimet yhteytemme ja luottamus hallinnon ja kansalaisten parissa. Näiden edistäminen on ensiarvoisen tärkeää maassa kuin maassa. Neljäs vahvuutemme on luottamus tutkittuun tietoon. Suomessa yritysjohtajat ovat sisäistäneet tutkimustulokset siitä, että luonnonjärjestelmien turvaaminen on niin yritysten kuin koko yhteiskunnan tulevaisuuden tae, ja että eriarvoistumisen kasvu on talouskasvun jarru.
Viides vahvuutemme toimii vahvuutena vain tietyissä tilanteissa. Se on nimittäin empimisen, vaatimattomuuden ja taustalla toimimisen vire. Vaikka tämä hillitty sharmi toimii pitkäjänteisessä yhteistyössä, kestävä kehitys vaatii myös heittäytymistä ja riskinoton hulluttelua jokerikorteilla. Mikään maa ei ole kestävän kehityksen mestari, vaan nyt tarvitaan jokaista tuomaan pöytään villejä kortteja. Niitä tarvitaan, kun uusia pelisääntöjä luodaan maailmankartalle – syntyy kokeiluja, kollektiivista oppimista ja työkaluja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Suomalaisilla yrityksillä on korttisuora kädessä, eikä niitä kannata jättää pelaamatta. Peli ei nimittäin jää odottelemaan suomalaisia, sillä tulevaisuus on jo täällä.
Eeva Furman
johtaja, ympäristöpolitiikkakeskus
SYKE
Kirjoitus on julkaistu alun perin Global Compact Network Finlandin sivuilla.
