Aika: klo 9-16 Paikka:
Alustavan suunnitelman mukaan tilaisuus järjestetään sekä fyysisenä tapaamisena (Dipoli, Otaniemen kampus Espoossa) että etänä Zoomin välityksellä.
Saat tarkemmat tiedot antamaasi sähköpostiosoitteeseen ennen tilaisuutta.
Hyvinvointivaltion sovittaminen ekologisten reunaehtojen puitteisiin edellyttää tuote- ja palveluinnovaatioita ja merkittäviä muutoksia kulutuskäytännöissä. Jalanjälkilaskennan tavoitteena on tarjota riittävä tietopohja kehitysvaihtoehtojen ja arjen muutosten arviointiin. Laskureiden tarjoaminen kuitenkin edellyttää niiden suunnittelijoilta ja ylläpitäjiltä erityistä osaamista. Laskureiden on oltava riittävän tarkkoja ja kuitenkin helppokäyttöisä. Kuluttajien ja muiden muutostoimijoiden kannalta puolestaan kyse on mm. kyvystä kyseenalaistaa käytäntöjä ja tehdä niihin hyväksyttäviltä ja elämänlaatua parantavia muutoksia. Tässäkin tiedolla ja jalanjälkilaskureilla on tärkeä rooli.
Päivän ohjelma tarjoaa katsauksen jalanjälkilaskureita koskevaan tutkimukseen ja työpajoja laskureiden ja laskennan kehittämistä varten.
Tervetuloa mukaan jakamaan kokemuksia ja uusia näkymiä ORSI-tutkimushankkeen ja jalanjälkiajattelun parissa!
Ohjelma:
Klo 8.30–9 Aamupala
Klo 9–9.15 Tervetulosanat: Mikko Jalas, Aalto yliopisto, ORSI-hanke
Klo 9.15–9.40 Katsaus suomalaisiin jalanjälkilaskureihin ja niiden ominaisuuksiin. Salla Lahtinen, D-mat
Kuluttajille on tarjolla runsaasti erilaisia laskureita ja seuranta-applikaatioita, joilla voi selvittää omien kulutustottumustensa ympäristövaikutuksen. Laskureissa on paljon samankaltaisuuksia, mutta myös huomattavia eroavaisuuksia.
Klo 9.40–10.05 Vaikuttavan jalanjälkilaskurin suunnittelu -esteet ja mahdollistajat. Sanna Tiilikainen, Aalto yliopisto
Missä Suomalainen laskurisuunnittelu menee nyt ja miltä laskurien tulevaisuus näyttää?Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia laskurien suunnittelijat kohtaavat työssään ja miten laskurisuunnittelua pitäisi heidän mielestään tukea ja kehittää? Esitys pohjautuu 22 suomalaisen jalanjälkilaskentaa tuottavan tahon haastatteluun.
Klo 10.05–10.30 Vähähiilisten elämäntapojen sosiaaliset ja hyvinvointivaikutukset edelläkävijöiden näkökulmasta. Daniel Leiviskä, Aalto yliopisto
Minkälaisia hyvinvointivaikutuksia vähähiilisiin elämäntapavalintoihin liittyy? Miten hyväksyttävää vähähiilisyys on? Esitys tarjoaa näkymiä 2,5 tonnin elämäntapaan Suomessa.
Klo 10.30–10.45 Tauko
Klo 10.45–11.10 Hiililaskureiden tulokset vertailussa. Ilona Keltti, Aalto yliopisto
-Eri hiilijalanjälkilaskurit kysyvät käyttäjältä osin samanlaisia ja osin erilaisia kysymyksiä. Eri laskureiden antamat tulokset saattavat poiketa toisistaan jopa merkittävästi saman käyttäjän kohdalla.
Ilona Keltti tutki diplomityössään suomalaisille suunnattujen hiilijanjälkilaskureiden laskentalogiikkaa ja niiden antamia tuloksia. Hän kertoo esityksessä tärkeimmistä havainnoistaan.
Klo 11.10–11.35 Hiilijalanjälkilaskurit ja niiden käyttäjäkokemus. Annastina Saari, D-mat
Vaikka hiilijalanjälkilaskureita on paljon tarjolla, ne eivät silti aina onnistu muuttamaan käyttäjiensä kulutustottumuksia. Minkälaista laskuria kuluttajat oikeasti toivoisivat muutoksen mahdollistamiseksi? Annastina tutki gradussaan SUSLA-laskurin testikäyttäjien mielipiteitä ja ajatuksia laskurista ja sen käyttäjäkokemuksesta suhteessa käyttäytymisen muutokseen. Esityksessään hän kertoo, minkälaisia ominaisuuksia kuluttajat laskurilta toivoisivat.
Klo 11.35–12.00 Laskurin merkitys muutokselle – haasteita ja mahdollisuuksia. Marja Salo, Selkoa Oy
Marja Salo tutki väitöskirjassaan, kuinka kulutustietoa ja -sovelluksia on käytetty kotitalouksien kulutuksen ohjaukseen. Tutkimuksesta nousee esiin haasteita juurruttaa laskureita ja vastaavia työkaluja toistuvaan arkiseen käyttöön. Seurantatieto ja laskurit ovat kuitenkin hyödyllisiä osoittaessaan suuruusluokkia ja keskeisiä muutostarpeita. Näin ne voivat tukea välittäjien, kuten kotitalouksia neuvovien työtä ja tukea esimerkiksi tarjonnan kehittämistä kestävämpään suuntaan. Marja Salo esittelee väitöskirjansa keskeisiä löydöksiä ja kommentoi aamun esityksiä.
klo 12-13 LOUNASTAUKO
Klo 13-15 Perspektiivejä jalanjälkilaskureiden kehittämiseen -työryhmät:
Ryhmä 1: Vaikuttavan jalanjälkilaskurin suunnittelu -esteet ja mahdollistajat
Ryhmän vetäjä: Sanna Tiilikainen
Hiilijalanjäljen pienentäminen ja jalanjälkilaskurien käyttö kiinnostaa kuluttajia, mutta silti he kokevat jalanjälkensä pienentämisen haastavana. Miksi jalanjäljen pienentäminen on haastavaa kuluttajille? Millainen on vaikuttava jalanjälkilaskurii? Mitkä ovat laskurisuunnittelun sudenkuopat ja miten niitä voi ratkoa?
Esteet ja mahdollistajat -työryhmässä keskustellaan jalanjälkilaskurien suunnitteluun ja vaikuttavuuteen liittyvistä kysymyksistä ja ratkaisuista käytännön näkökulmasta. Tavoitteena tässä ryhmässä on kokonaiskuva aiheesta ja tahoista jotka voisivat vaikuttaa asiaan: Missä ovat kipupisteet, miten niitä voi ratkaista, millaista yhteistyötä voisi tehdä, kuka/mikä taho voisi auttaa -millä tavalla?
Ryhmä 2: Kestävän elämäntavan narratiivit
Ryhmän vetäjät: Mikko Jalas ja Daniel Leiviskä
Hiilijalanjäljen pienentämisen tarve on merkittävä. SITRAn 1,5 asteen elämäntavan raportissa arvioitiin, että suomalaisten nykyisen keskimääräisen jalanjäljen pitäisi pienentyä neljäsosaan nykyisestä yli 10 tonnista vuoteen 2030 mennessä. Nykyisin suomalaisista hyvin harvan jalanjälki on lähellä tätä tasoa.
Narratiivi-työryhmässä keskustellaan siitä, missä vähähiilisiä elämäntapoja kokeillaan ja kehitellään ja mitä elämätapavalintojen hyvinvointivaikutuksista tiedetään. Työryhmässä tarkastellaan jalanjälkilaskureita muutoksen hyväksyttävyyden näkökulmasta.
Työpajan tavoitteena on paikantaa vähähiilisen elämäntavan kipupisteitä ja yllättäviä positiivisia vaikutuksia. Työpajassa myös pohditaan ratkaisuja siihen, miten jalanjälkilaskureiden kehittämisessä tulisi huomioida elämäntapavalintojen vaikutuksia hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin.
Ryhmä 3: Data
Ryhmän vetäjät: Ilona Keltti ja Jari Kolehmainen
Suomalaisten elämäntavan hiilijalanjälälki on kaukana kestävästä tasosta, mutta riippuu käytetystä laskurista, kuinka kaukana. Jalanjälkilaskureiden taustalla oleva data vaikuttaakin laskurin tuloksiin, sanomiin ja käytettävyyteen. Nopeasti kehittyvät laskentametodit ja niiden tulokset eivät välttämättä aukea käyttäjille, mutta pitäisikö niiden edes aueta? Ja voitaisiinko edes kuvitella, että eri taustoista lähtevät laskurit antaisivat samaa lopputulosta? Pitäisikö sellaiseen pyrkiä ja millä keinoin tämä voisi olla mahdollista?
Työpajassa pyritään ymmärtämään, mitä kehitettävää jalanjälkilaskureiden käyttämässä datassa olisi, jotta pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat voisivat nopeastikin kehittyä ekologisesti kestäviksi.
Ryhmä 4: Käytettävyys-käyttäjäkokemus-käyttöliittymä
Ryhmän vetäjät: Salla Lahtinen ja Annastina Saari
Pelkästään Suomessa erilaisia jalanjälkilaskureita ja -seuranta-applikaatioita on tarjolla suuri määrä ilmaiseksi ja moneen eri tarkoitukseen. Usein laskurit tarjoavat sekä tietoa kuluttajien omasta ympäristövaikutuksesta että vinkkejä kestävämpiin elämäntapoihin. Miksi niitä ei kuitenkaan käytetä tai seurata aktiivisesti? Miksi ne eivät tavoita vaikeimpia kohderyhmiä? Ryhmässä keskustellaan laskureiden ominaisuuksista ja siitä, miten niiden käyttäjäkokemusta voitaisiin parantaa ja muokata paremmin vastaamaan kuluttajan toiveita ja tarpeita.
Ryhmä 5: Laskurin merkitys muutokselle -onko sitä?
Ryhmän vetäjät: Marja Salo ja Michael Lettenmeier
Suomen kaltaisissa maissa on huomattava tarve pienentää elämäntapojemme hiilijalanjälkiä. Tässä ryhmässä keskustellaan siitä, miten yhteiskunta ja maailma voisivat muuttua jalanjälkilaskureiden avulla. Millaiset laskurit antaisivat eväitä merkittäviin muutoksiin elämäntavoissa? Miten laskurit voisivat tukea niitä tahoja (viranomaiset, poliitikot ja yritykset), jotka päätöksillään mahdollistavat tai jättävät mahdollistamatta kansalaisten elämäntapojen muutoksia kohti Pariisin sopimuksen tavoittelemaa vähähiilisyyttä? Mihin tilanteisiin ja prosesseihin laskureita kannattaisi integroida?
Työpajassa pyritään muodostamaan käsitystä siitä, millaisia laskureita tarvittaisiin ja missä kontekstissa niitä kannattaisi käyttää, jotta pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat voisivat nopeastikin kehittyä ekologisesti kestäviksi.
klo 15-16 Loppukeskustelu
klo 16.15 Epäviralliset jatkot Fat Lizardissa
Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5
