Elämme ratkaisun vuosikymmentä, jonka aikana yhteiskuntamme täytyy
sopeuttaa toimintansa ympäristön kantokyvyn rajoihin. Tarvitsemme laajaa
yhteiskunnallista muutosta, kestävyysmurrosta. Tämä opas esittelee Ekothon-toimintamallin, joka tarjoaa kiihdytyskaistan myös sinun alueesi kestävyyden
edistämiseen.
Malli on kehitetty ja testattu Pirkanmaalla, osana Pirkanmaan ekologinen
transitio – elinvoiman uudelleen määrittely -hanketta. Sen kehittämiseen ja
toteutukseen osallistuivat Pirkanmaan liitto, ORSI-tutkimushanke, Tampereen
yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Suomen ympäristökeskus,
Taiteen edistämiskeskus TAIKE ja Konsulent Stiller-Reeve.
!
Hyödyt:
Ekothon antaa mahdollisuuden ideoida paikallisia ratkaisuja kestävyysmurrokseen. Se luo tilaa ja aikaa ajattelua rikastuttavalle keskustelulle. Sen avulla on mahdollista
- Rakentaa yhteiskehittämisen kulttuuria alueella kokoamalla alueen kestävyystoimijat (yrittäjät,
poliitikot, taiteilijat, tutkijat, viranhaltijat, järjestötoimijat ja aktivistit) toimimaan yhdessä
- Voimistaa muutokselle välttämättömän yhteistoiminnan verkostoja ja tuo uusia toimijoita mukaan
yhteistyöhön
- Lisää alueen kestävyystoimijoiden ja verkostojen tietoisuutta toisistaan ja tekemisistään.
- Kasvattaa ymmärrystä ja luottamusta toimijoiden välillä yli siilojen ja sektorirajojen.
- Luo innovaatioiden siemeniä, ideoita ja ratkaisuja.
- Tuo esiin eri toimijoiden näkemyksiä, joita mm. kunta ja maakunta voi hyödyntää politiikkatoimenpiteiden suunnittelussa.
Näin toteutat Ekothonin:
Ekothonin toteuttamiseen on kehitetty Pirkanmaalla kolme mallia, joista kukin vastaa tiettyyn tarpeeseen ja tavoitteeseen:
1.
Liikevoiman synnyttämiseen
2.
Alueen kestävyystoimijoiden toiminnan tukemiseen ratkaisuin, ja
3.
Ratkaisujen kehittämiseen merkittävään paikalliseen haasteeseen.
Ekothonin toteutus etenee pääpiirteittäin samaan tapaan kaikissa malleissa, mutta tehtävänanto ja järjestelyt vaihtelevat tavoitteen mukaan.
Perusohjeet tapahtuman kulkuun
Ennen tapahtumaa
SUUNNITTELU
Ekothonin suunnittelu alkaa järjestäjäjoukon kokoamisella, ajankohdan päättämisellä sekä tapahtuman tavoitteiden määrittelyllä ja niitä vastaavan Ekothon-mallin valinnalla. Järjestäjänä voi olla myös vain yksi toimija, esimerkiksi kunta, mutta on suositeltavaa kysyä järjestäjäjoukkoon muutama kumppani. Alueen keskeiset kestävyystoimijat ja -verkostot kannattaa ottaa mukaan tapahtuman toteutukseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin voi varmistaa tapahtuman sisällön kiinnostavuuden ja sen, että toimijat kokevat sen omakseen ja osallistuvat tapahtumaan sekä sen viestintään.KUTSUT
Tapahtuman kutsun on hyvä olla tiivis ja innostava. Kutsu sisältää käsiteltävien teemojen/haasteiden kuvaukset. Ilmoittautumislomakkeella kannattaa kysyä myös osallistujan yhteystiedot, ammatti, organisaatio, taidot ja ensi sekä toissijainen kiinnostuksen kohde tapahtuman teemoista/ haasteista. Tietoja tarvitaan pienryhmien muodostamiseen. Lisäksi kannattaa kysyä, voiko osallistujan yhteystiedot jakaa tapahtuman osallistujille sen päätyttyä.VALMISTELUT
Tapahtuman onnistumiselle on tärkeää, että pienryhmät, tehtävänanto ja työskentelyalusta toteutetaan huolella. Ryhmistä kannattaa tehdä mahdollisimman monimuotoiset. Ryhmässä on hyvä olla vähintään viisi jäsentä. Sähköiset työskentelyalustat, kuten Mural, on havaittu toimiviksi. Jotta kaikki sujuu tapahtumapäivänä hyvin, fasilitaattoreille ja mentoreille kannattaa järjestää koulutukset sekä kenraaliharjoitus muutama päivä ennen tapahtumaa. Osallistujille kannattaa viestiä tapahtuman lähestymisestä muutamaan otteeseen osallistumisohjeiden ja mahdollisen ennakkomateriaalin kera.Tapahtuman aikana
ALOITUS
Tapahtumapäivät alkavat yhteisellä kokoontumisella, jossa kerrotaan tapahtuman kulusta ja inspiroidaan osallistujia. Tähän sopii esimerkiksi toimintaa motivoiva asiantuntijapuheenvuoro.RYHMÄTYÖSKENTELY
Pienyhmätyöskentelyssä vältetään tiukkaa työnohjausta ja fasilitointia, jotta ajatuksille ja vapaalle keskustelulle jää riittävästi tilaa. Jokaisessa ryhmässä on mukana fasilitaattori, joka ohjaa yhteistyötä eteenpäin tarvittaessa. Osallistujien tukena on tarvittaessa olla myös teeman/ haasteen hyvin tuntevia henkilöitä, mentoreita, jotka voivat vastata työskentelyssä nouseviin kysymyksiin.YHTEENVETO
Molempien tapahtumapäivien lopuksi pidetään yhteinen yhteenveto. Toisen päivän lopussa kukin pienryhmä esittelee työskentelynsä tulokset.YHTEISHENKI
Yhteishengen nostattamisessa kannattaa kokeilla rohkeasti luovia keinoja, kuten yhteisötaiteen tekemistä. Jo pienet teot, kuten me-sanan käyttäminen ja yhteiskuvan ottaminen tapahtuman päätteeksi auttavat hengen luomisessa. Järjestäjien, fasilitaattoreiden ja mentoreiden kannustus ja innostus luo tekemisen meininkiä osallistujien keskuuteen.Tapahtuman jälkeen
TULOSTEN ESITTELY JA VERKOSTOITUMISTILAISUUS
1–2 päivää varsinaisen tapahtuman jälkeen kannattaa järjestää vielä kaikille kiinnostuneille avoin tulosten esittely- ja verkostoitumistilaisuus, jossa muutkin kuin Ekothoniin osallistuneet voivat päästä mukaan kehittyvään yhteistoimintaan ja saada uusia oivalluksia. Tilaisuuden voi toteuttaa esimerkiksi rennossa afterwork-hengessä.JÄLKIVIESTINTÄ
Kiitä osallistujia, kerää palautetta tapahtumasta ja mahdollista osallistujien välinen yhteydenpito jakamalla yhteystiedot. Kysy kuitenkin lupa tietojen jakamiseen jo ilmoittautumislomakkeessa. Jaa kooste syntyneistä ideoista myös esimerkiksi blogina järjestäjätahojen viestintäkanavissa.Esimerkki ohjelmarungoksi:
Päivä 1:
-
8.30 Kokoontuminen Zoomissa/Aamukahvit kasvokkain
9.00 Inspiroiva puheenvuoro
9.15 Perehdytys Ekothoniin ja päivän toimintaan
9.30 Teemojen/haasteiden esittely
9.40 Ryhmätyöskentelyä
11.30 Lounastauko
12.15 Ryhmätyöskentelyä
13.45 Ensimmäisen päivän yhteenveto ja toisen päivän info
Päivä 2:
-
8.30 Kokoontuminen Zoomissa/Aamukahvit kasvokkain
9.00 Inspiroiva puheenvuoro
9.15 Perehdytys toisen päivän työskentelyyn
9.20 Ryhmätyöskentelyä (mentorit käyvät ryhmissä työskentelyn aluksi)
11.30 Lounas
12.15 Ryhmätyöskentelyn tulosten esittely
13.45 Päätössanat: Suunta eteenpäin
MALLI 1:
Ekothonista vauhtia
liikevoiman synnyttämiseen
1.
Tavoite: Alueellisen kestävyysyhteistyön voimistaminen ja liikevoiman kasvattaminen. Synnyttää
myös ideoita ja ratkaisuja kestävyysmurroksen edistämiseen. Sopii hyvin alueellisen yhteiskehittämisen
ensiaskeleeksi.
Järjestelyt: Osallistujat kehittävät pienryhmissä käytännönläheisiä ideoita ja ratkaisuja ennalta
määritettyihin kestävyysteemoihin liittyen. Teemat kannattaa suunnitella yhdessä asiantuntijoiden
ja alueen kestävyystoimijoiden kanssa.
Tapahtuman osallistujat valitsevat ilmoittautumisen yhteydessä ennalta määritettyjen teemojen
joukosta sen, jota he haluavat työstää. Yhteisenä kiinnostuksenkohteena oleva teema ja tehtävä
auttaa eri taustoista tulevia ihmisiä puhaltamaan yhteen hiileen ja jakamaan ajatuksiaan sekä
tekemistään pienryhmissä. Samalla syntyy yhteistyön ituja. Yhteinen oppiminen tiivistyy, kun
pienryhmät esittelevät toisen tapahtumapäivän päätteeksi työnsä tulokset ja pääsevät samalla
oppimaan muiden ryhmien ajatuksista.
Esimerkki tehtävänanto:
- Esittäytyminen: Kertokaa nimenne, osaamisenne ja miksi olette kiinnostuneita käsiteltävästä teemasta.
- Virittäytymistehtävä: Hahmottakaa yhdellä tai kahdella lauseella yhdessä ryhmänne teemaan liittyvä konkreettinen unelma. Mitä toivoisitte teemaan liittyen tapahtuvan paikkakunnallanne? Mitkä tekijät mahdollisesti estävät unelman toteutumista?
- Päätehtävä: Kehittäkää strategia, ratkaisu tai tuote, jonka avulla unelmanne tiellä olevat haasteet voidaan voittaa. Hyödyntäkää erityisesti oman ryhmänne asiantuntemusta ja osaamista. Muodostakaa ideaanne esittelevä posteri.
Esimerkki: Pirkanmaan Ekothon
Pirkanmaan ensimmäinen Ekothon järjestettiin lokakuussa 2020 etäyhteyksillä, Zoomin välityksellä.
Tapahtumassa oli mukana 80 osallistujaa eri aloilta: yrittäjiä, kuntien edustajia, asiantuntijoita,
tutkijoita, kansalaisyhteiskunnan edustajia ja taiteilijoita. Käsiteltävinä teemoina olivat ruoka,
työelämän muutos, liikkuminen ja asuminen. Ryhmissä ei ollut mukana ammattifasilitaattoreita,
mutta kussakin ryhmässä oli 1–2 osallistujaa, jotka perehdytettiin ennalta huolehtimaan työskentelyn
etenemisestä.
Pienryhmät muodostettiin ennalta huolella niin, että jokaisessa oli mahdollisimman monipuolinen
osallistujajoukko. Pienryhmätyöskentely auttoi osallistujia ymmärtämään, mitä alueella jo
tapahtuu ja miten eri toimialoilla ajatellaan ja toimitaan. Tällä tavoin Ekothon vahvisti jo olemassa
olevia paikallisia verkostoja ja toi niihin mukaan uusia toimijoita. Ennen kaikkea luotiin pohjaa
tulevalle toiminnalle.
Ekothon sai erinomaisen vastaanoton. Osallistujamäärä täyttyi muutamassa viikossa ja tapahtuman
jälkeen osallistujilta saatu palaute oli pääosin hyvin myönteistä. Osallistujat kiittivät erityisesti
tapahtuman tarjoamaa mahdollisuutta ajatusten vaihtoon, innovatiiviseen kehittämiseen
ja verkostoitumiseen. Osa osallistujista olisi toivonut hieman laajempaa pohjustusta kestävyysmurroksen
taustoihin ja Ekothon-prosessiin.
Tapahtuman onnistumista edisti se, että alueelliset kestävyystoimijat ja verkostot kysyttiin mukaan
tapahtumaan jo alkumetreillä. Tieto sekä innostus tapahtumasta levisivät eri toimijoiden ja
verkostojen kautta tehokkaasti. Tapahtuman jälkeen yhteistyötä on syvennetty ja jatkettu muun
muassa osallistujien toiveesta perustetussa LinkedIn-ryhmässä.
MALLI 2:
Ekothonista ratkaisuja
kestävyystoimijoiden
erilaisiin haasteisiin
2.
Tavoite: Tuottaa ratkaisuja alueen kestävyystoimijoiden esittämiin konkreettisiin haasteisiin.
Vahvistaa samalla alueellista yhteistyötä, yhteiskehittämisen kulttuuria ja kestävyysverkostoja.
Tapahtuma soveltuu myös hyvin jatkotapahtumaksi mallin 1 mukaiselle Ekothonille.
Järjestelyt: Tapahtuman onnistumiselle on tärkeää löytää sopiva haasteiden joukko. Haasteita
kannattaa kartoittaa alueen kestävyystoimijoilta. Mukaan kannattaa valita 3–6 haastetta, niin
että ne edustavat monipuolisesti erilaisia toimijoita ja aihepiirejä, jotta tapahtumasta löytyy
kiinnostavaa ratkaistavaa useille osallistujille ja tuo erilaisia toimijoita yhteen. Haasteet antavat
kestävyystoimijat toimivat tapahtumassa mentoreina, jotka esittelevät haasteen tapahtuman
osallistujille ja vastaavat työskentelyn aikana mahdollisesti nouseviin kysymyksiin.
Osallistujat valitsevat ilmoittautuessaan haasteen, jota haluavat ratkaista tapahtumassa. Järjestäjä
muodostaa valintojen pohjalta kuhunkin haasteeseen yhden tai useamman pienryhmän niin,
että ryhmissä on mahdollisimman monipuolista osaamista. Yhteinen oppiminen tiivistyy, kun
pienryhmät esittelevät toisen tapahtumapäivän päätteeksi työnsä tulokset ja pääsevät samalla
oppimaan muiden ryhmien ajatuksista. Mentorit ovat paikalla tulosten esittelyssä kommentoimassa
ratkaisuja ja hahmottamassa tulevan yhteistyön mahdollisuuksia.
Esimerkki tehtävänanto:
- Esittäytyminen: Kertokaa nimenne, osaamisenne ja miksi olette kiinnostuneita aloitteesta, jonka haastetta ratkaisette.
- Virittäytymistehtävä: Hahmottakaa yhdellä tai kahdella lauseella ryhmänne kanssa, miksi koette käsittelemänne aloitteen tärkeäksi.
- Brainstorming: Tehkää ajatuskartta kaikista asioista, jotka voisivat auttaa haasteen ratkaisussa.
- Päätehtävä: Valitkaa kehittämistänne ratkaisuideoista tärkein ja hahmottakaa askelaskeleelta etenevät keinot sen saavuttamiseen. Muodostakaa ratkaisuanne esittelevä posteri.
Esimerkki: Pirkanmaan Ekothon2
Pirkanmaalla järjestettiin Ekothon 2 tapahtuma joulukuussa 2021 Zoom-yhteyden välityksellä.
Ratkaistavana oli viisi haastetta:
- Ideoiden ja rahoitusmahdollisuuksien kehittäminen Luontokoulu Korennon luontokasvatustoimintaan
- Pirkanmaan donitsitalous -yhteistyön edistäminen
- Pirkanmaan yhteisökeskusten verkoston kasvattaminen
- Ideoiden ja rahoitusmahdollisuuksien kehittäminen Karkun kirjaston yhteisötoiminnalle
- Mallin kehittäminen Tampereen yliopiston tutkijoiden ja paikallisten kestävyystoimijoiden
yhteistyön tiivistämiselle
Kaikkiin haasteisiin syntyi Ekothonin myötä toteutuskelpoisia ratkaisuideoita. Haasteet kartoitettiin alueen kestävyystoimijoilta ennen tapahtumaa. Lokakuussa 2020 järjestetty ensimmäinen Ekothon (ks. malli 1) edisti haasteiden löytämistä. Osallistujia oli 44, mukana yrittäjiä, tutkijoita ja järjestötoimijoita. Haasteiden antajat toimivat mentoreina, jotka olivat osallistujien käytettävissä koko tapahtuman ajan, osan ajasta sähköpostin ja puhelimen päässä. Ryhmien käytössä oli myös ammattifasilitaattorit, jotka tukivat työskentelyä onnistuneesti.
Osallistujille järjestettiin varsinaisten tapahtumapäivien jälkeen rento afterwork-tapahtuma kasvokkain tulosten jakamiseen ja verkostoitumiseen. Lisäksi halukkaat osallistujat lisättiin mukaan ensimmäisen Ekothon tapahtuman myötä perustettuun LinkedIn ryhmään. Nyt Ekothon 2 sai tapaaisen päätteeksi kiitosta sekä osallistujilta että haasteet antaneilta kestävyystoimijoilta.
MALLI 3:
Ekothonista ratkaisuja
tiettyyn merkittävään
paikalliseen haasteeseen
3.
Tavoite: Tuottaa lukuisia ajatuksia ja jaettua ymmärrystä yhteen tärkeään haasteeseen. Vahvistaa
samalla alueellista yhteistyötä, yhteiskehittämisen kulttuuria ja kestävyysverkostoja. Tapahtuma
soveltuu myös hyvin jatkotapahtumaksi mallin 1 mukaiselle Ekothonille.
Järjestelyt: Tapahtumassa monialaiset pienryhmät kehittävät ratkaisuja yhteen, alueellisesti
merkittävään kestävyyshaasteeseen. Tapahtuman onnistumiselle on erityisen tärkeää valita
kiinnostava ja alueelle tärkeä haaste. Alueellisia kestävyystoimijoita voi ottaa mukaan haasteen
hahmottamiseen. Haasteen muotoilu kannattaa jättää melko avoimeksi, jotta tapahtumassa on
tilaa moninaisten ratkaisujen löytymiselle.
Haasteen esittävä toimija/toimijat toimivat tapahtumassa mentoreina, jotka esittelevät haasteen
ja vastaavat työskentelyn aikana mahdollisesti nouseviin kysymyksiin. Osallistujat kehittävät
ratkaisuja haasteeseen ennalta jaetuissa monialaisissa pienryhmissä. Yhteinen oppiminen tiivistyy,
kun pienryhmät esittelevät toisen tapahtumapäivän päätteeksi työnsä tulokset ja pääsevät
samalla oppimaan muiden ryhmien ajatuksista. Haasteen esitellyt mentori on paikalla tulosten
esittelyssä kommentoimassa ratkaisuja ja hahmottamassa tulevan yhteistyön mahdollisuuksia.
Esimerkki tehtävänanto:
- Esittäytyminen: kertokaa nimenne, osaamistaustanne ja miksi olette kiinnostuneita käsiteltävästä haasteesta.
- Virittäytymistehtävä: Hahmottakaa yhdellä tai kahdella lauseella ryhmänne kanssa, miksi koette käsittelemänne aloitteen tärkeäksi.
- Brainstorming: Tehkää ajatuskartta kaikista asioista, jotka voisivat auttaa haasteen ratkaisussa.
- Päätehtävä: Valitkaa kehittämistänne ratkaisuideoista tärkein ja hahmottakaa askelaskeleelta etenevät keinot sen saavuttamiseen. Muodostakaa ratkaisuanne esittelevä posteri.
Yhteystiedot
Liisa Häikiö / Professori, Tampereen yliopisto
liisa.haikio@tuni.fi
Juha Peltomaa / Ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus
juha.peltomaa@syke.fi