Pystyykö Suomi toteuttamaan tavoitteensa olla maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio? Kestävän kehityksen tavoitteet ja Euroopan unionin Vihreän kehityksen ohjelma ohjaavat toteuttamaan vihreää siirtymää sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme sosiaalipolitiikkaa, joka ei pelkästään torju eriarvoisuutta ja huono-osaisuutta vaan myös edistää päästövähennyksiä ja hillitsee luontokatoa.
Kolme sosiaalipoliittista keinoa
oikeudenmukaisen siirtymän tueksi
Suosittelemme kansainväliseen tutkimukseen perustuen kolmea sosiaalipoliittista keinoa:
 1. Etusetelit   
edistävät päästövähennyksiä, suojaavat hintavaihteluilta ja vähentävät ympäristöverojen eriarvoistavia vaikutuksia.
 2. Sosiaalinen osinko   
lievittää köyhyyttä ja vahvistaa oikeudenmukaista tulonjakoa vihreässä siirtymässä.
 3. Osallisuustulo   
tukee yhteiskunnallisesti hyödyllistä, ekologisesti kestävää toimintaa ja vahvistaa yksilöiden osallisuutta ja toimeentuloa.
Suomi on hyvinvoinnin mallimaa. Toimintamme ylittää kuitenkin ympäristön kantokyvyn rajat, mikä uhkaa arjen turvallisuutta. Ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvät riskit, kuten pandemiat ja helteet, aiheuttavat uudenlaista huono-osaisuutta. Energia- ja ruokakriisit koskettavat eniten jo valmiiksi haavoittuvimmassa asemassa olevia. Myös hiilineutraaliutta ja vihreää siirtymää edistävillä toimilla voi olla eriarvoistavia vaikutuksia. Ympäristöverot kohdistuvat raskaimmin vähävaraisiin, eikä kaikilla Suomen kansalaisilla ole varaa päästövähennysten vaatimiin investointeihin. Suomi tarvitseekin arjen turvaksi ja kestävän tulevaisuuden takaamiseksi uudenlaisia sosiaalipoliittisia keinoja, jotka samanaikaisesti edistävät hyvinvointia, turvaavat luonnon monimuotoisuutta ja vauhdit- tavat ilmastotavoitteita.
Sosiaalipolitiikan tavoitteita
- Kohtuullinen elintaso köyhyyttä torjumalla ja ylikulutusta hillitsemällä
- Toiminnan vaikutusten suhteuttaminen ympäristön kantokyvyn rajoihin ja haitallisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen
- Yksilöiden tasa-arvoisten mahdollisuuksien tukeminen
- Sosiaaliturvan hyödyntäminen yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseksi
- Yksilön vapauksien ja valinnanmahdollisuuksien turvaaminen kestävyystavoitteiden rajoissa
- Taloudellisesti tehokas sosiaaliturvajärjestelmä ja sosiaalipolitiikan rahoituksen irrottaminen ympäristölle haitallisesta talouskasvusta
1.
Etusetelit
vähentävät
ympäristöverojen
eriarvoistavia
vaikutuksia
Etusetelit ovat kansalaisille jaettavia etuja, joilla voi ostaa ekologisesti kestäviä hyödykkeitä tai palveluja. Tutkijoiden tekemien mallinnusten mukaan sähkölaskuihin ja liikennekuluihin kohdennetut etusetelit johtavat suurempiin päästövähennyksiin sekä vähentävät energia- ja liikenneköyhyyttä selvästi paremmin kuin kaikille maksettavat kodin energian ja moottoriajoneuvoverojen veronpalautukset.
Hyötyjä:
Mahdollisia käyttökohteita:
Miten: Etusetelit toimivat käyttäjän näkökulmasta lounas- ja virikesetelien tapaan. Ne voivat olla universaaleja, kaikille myönnettäviä etuuksia tai sosiaaliturvan asiakkaille kohdennettuja. Niitä voisi käyttää osana nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää. Etusetelijärjestelmän tulisi olla joustava niin, että esimerkiksi maalla asuvat ihmiset voisivat vaihtaa joukkoliikenteen etusetelit uusiutuvan energian etuihin tai niitä voitaisiin suunnata vähäpäästöisiin kulkuneuvoihin.
Esimerkki: Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä on jo käytössä Kelan myöntämiä maksusitoumuksia ruokaan, lääkkeisiin tai suurempiin kertaluonteisiin hankintoihin kuten silmälaseihin. Eräänlaisia etusetelejä ovat myös kuntien myöntämät liikunta- ja kulttuuripassit, kuljetuspalveluiden matkakortit ja taloudellinen tuki öljylämmityksestä luopumiseksi.
2.
Sosiaalinen osinko
auttaa
jakamaan
verotuottoja suoraan
kotitalouksille
Sosiaalinen osinko on kaikille kansalaisille tarkoitettu tulonsiirto, jota maksetaan korvauksena yhteiskunnan
yhteisten resurssien käytöstä. Sen avulla hiilineutraaliutta tukeva vero-ohjaus voidaan toteuttaa
oikeudenmukaisesti: osa valtion keräämistä ympäristöverojen tuloista jaetaan kansalaisille sosiaalisena
osinkona. Kun ympäristöverojen kiristämiseen yhdistetään sosiaalinen osinko , voidaan tuotantoa
ja kulutusta ohjata kestävämpiin kohteisiin niin, että verotus ei kohtuuttomasti heikennä kansalaisten
kulutusmahdollisuuksia.
Tutkimusten mukaan hiiliverosta maksettava hiiliosinko, joka maksetaan tasamääräisenä kaikille kansalaisille,
parantaa pienituloisten asemaa selvästi enemmän kuin yleinen työn verotuksen alentaminen
tai iäkkäiden ja vammaisten saamat verohelpotukset.
Hyötyjä:
Mahdollisia käyttökohteita:
Miten: Sosiaalinen osinko tulee toteuttaa hallinnollisesti yksinkertaisella tavalla. Kansalaisten saama hyöty tulee tehdä näkyväksi heille. Se voi lisätä ympäristöverojen poliittista suosiota. Osinko voi olla varsinkin käyttöönottovaiheessa tasoltaan melko maltillinen. Ensiaskeleena voidaan ottaa käyttöön hiilitai kaivosverosta rahoitettava pienimuotoinen tulonsiirto. Suomessa sosiaalinen osinko tulisi toteuttaa siten, että se määriteltäisiin suhteessa tarveharkintaisiin sosiaaliturvaetuuksiin etuoikeutetuksi tuloksi. Näin sillä olisi aidosti pienituloisimpien toimeentuloa parantava vaikutus.
Esimerkki: Alaskassa sosiaalista osinkoa maksetaan öljyrahastosta (Alaska Permanent Dividend). Hiiliveroista maksettavia osinkoja on toteutettu Sveitsissä ja Kanadassa.
3.
Osallisuustulo
maksetaan
kestävyyttä
edistävästä
osallistumisesta
Osallisuustulo on ekologista ja sosiaalista kestävyyttä edistävästä osallistumisesta maksettava, tasoltaan
sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia korkeampi tulo. Se on keino tukea ekologisesti kestävää ja yhteiskunnallisesti
hyödyllistä osallisuutta työmarkkinoiden ulkopuolella. Työnhaun sijasta osallisuustulon
ehtona on laajemmin määritelty osallistuminen. Sen tulee olla vapaaehtoista eikä osallisuustulo korvaa
vastikkeetonta viimesijaista sosiaaliturvaa.
Tutkijoiden mukaan osallisuustulo kiihdyttäisi vihreään siirtymään vaadittavaa ympäristötoimintaa tavalla,
joka turvaa paikallisia hoivatarpeita ja vahvistaa vastavuoroista yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Hyötyjä:
Mahdollisia käyttökohteita:
Miten: Osallisuustuloa kohti voidaan edetä esimerkiksi alueellisilla kokeiluilla, joissa työllistämisestä vastaavat viranhaltijat ja kuntalaiset määrittelevät yhdessä osallisuustuloon oikeuttavan toiminnan sisältöjä. Jo nykyään suuri osa kuntouttavasta työtoiminnasta ja työttömien työpajoista pyrkii tukemaan ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Näiden pohjalta voidaan kehittää pysyvämpi osallisuustulon malli.
Esimerkki: Saksassa nuorille on suunnattu vapaaehtoisohjelma, jossa ympäristönsuojelussa toimiville nuorille maksetaan perusturvaa vastaavaa tukea.
Yhteystiedot
Liisa Häikiö / Sosiaalipolitiikan professori
Tampereen yliopisto
liisa.haikio@tuni.fi
Tuuli Hirvilammi / Yliopistotutkija
Tampereen yliopisto
tuuli.hirvilammi@tuni.fi
Tampereen yliopiston tutkijat
Tuuli Hirvilammi, Liisa Häikiö, Kaisa Hynynen,
Anni Jäntti,
Lauri Lahikainen, Johanna Perkiö,
Sanna Rikala,
Alisa Vänttinen, Antti Wallin