Ensimmäisiä tuloksia energiakyselystä—puolet vastaajista erittäin huolissaan tulevaisuuden energian hinnoista

Sini Numminen

Keräsimme elo-syyskuussa suomalaisten näkemyksiä ja kokemuksia energian kustannuksista ja energiaremonteista. Saimme noin 5000 vastausta, mikä on huima määrä. Suuret kiitokset kaikille vastaajille! Kysymyksiä oli viisi sivua, ja vastaajien tarkkuus ja huolellisuus kysymyksiin vastaamisessa on ollut ilostuttavaa. Energiahaavoittuvuutta tai energiaköyhyyttä ei ole Suomessa tutkittu kovinkaan systemaattisesti, koska valtakunnallisesti sitä ei ole nähty merkittävänä ongelmana, ainakaan tähän asti, kunnes sähkön hinta kaksin- tai kolminkertaistui muutamassa kuukaudessa. Huoli ja hintastressi heijastui myös tämän kyselyn vastauksissa. Kirjoitan tässä joistain ensimmäisistä havainnoista; tarkemmat analyysit ovat vasta tekeillä.

Vastaajien profiili

Aluksi haluan tarkentaa, millainen oli tyypillinen vastaaja tähän kyselyyn. Kyselyä markkinoitiin ORSI:n viestintävälineiden lisäksi Suomen Omakotiliitto ry:n jäsenille. Yhdistyksellä on 70 000 jäsentä ympäri Suomen, mutta eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Tämä heijastui myös vastaajaotokseen. Suurin osa vastaajista asuikin Uudellamaalla. Tyypillisesti vastaajat myös asuivat omakotitalossa, joiden pinta-ala oli 140 m² (mediaani, vaihteluvälillä 8 ja 800 m²), asui korkeintaan kahden hengen taloudessa, oli palkkatöissä tai eläkkeellä, ja iältään 50–70-vuotias. Aineisto ei siis edusta kaikkia suomalaisia, mutta vinoumat kuuluvat kyselytutkimuksiin; tulosten tai johtopäätösten ja yleistettävyyden kanssa täytyy vain ymmärtää olla tarkkana. Tilastollisesti merkittävän suuri aineisto kuitenkin mahdollistaa (seuraavassa vaiheessa) klusterianalyysien teon: selvitämme, vaikuttaako esimerkiksi asunnon koko, lämmitysmuoto tai yksittäinen lämmitystekniikka tai perheen koko, tulotaso ja energiasta vuodessa maksettu hinta siihen, miten energian kustannukset koetaan.

Energian hinta huolestuttaa

Vastausten analyysissä on toistaiseksi ehditty keskittyä perustatistiikkaan, mutta moni löydös yllättää. Kuten se, että jopa 51 prosenttia vastaajista on erittäin huolissaan tulevaisuuden energian kustannuksista. Se, että kysely osui aikaan, jolloin media oli täynnä hiukset pystyyn nostattavia energia- ja sotauutisia (elo- syyskuussa 2022 mediassa oli enemmän uusia energia-aiheita kuin ehkä vuosikymmeniin), ei voi yksinomaan selittää näin korkeita lukuja. Eikä myöskään kyselyiden taipumus houkutella vastaajiksi niitä henkilöitä, joita kulloinenkin aihe koskettaa, tässä tapauksessa siis huolestuneita. Kun Suomi oli vielä muutama vuosi sitten Euroopan halvan sähkön maita suunnilleen Puolan hintatasolla, maksoi sähkö syyskuussa 2022 uusissa sähkösopimuksissa jo selvästi yli EU:n keskitason. Vastaajista huomattavan monella oli suora sähkölämmitys käytössä, joten en ihmettele ollenkaan, että kodeissa ollaan huolissaan. Jos tähän mennessä oma sähköyhtiö ei ole lähettänyt hinnankorotuskirjettä, sen tiedetään olevan valmisteilla ja pian matkalla.

Energiakriisi tuo esiin uusia energiahaavoittuvien ryhmiä

Kyselyssä oli eräs keskeinen energiahaavoittuvuutta mittaava kysymys: ”Koetteko kotitaloutenne energiakustannukset merkittävänä taloudellisena rasitteena, kotitaloutenne tulot huomioon ottaen?” Tämänkin kysymyksen vastausjakauma yllätti: yli neljäsosa kertoi energiakustannusten olevan säännöllinen rasite. Osuus on yllättävän suuri Suomessa, josta ei ole viime vuosikymmeninä raportoitu laajaa kotitalouksien kokemaa energiakustannusrasitetta tai energiaköyhyyttä. Kyselyn öljy- ja sähkölämmittäjät valitsivat vaihtoehdon ”säännöllisesti” selvästi useammin kuin muut. Kun Suomessa muutama harva, kauan sitten tehty energiaköyhyystutkimus on todennut öljylämmittäjien kuuluvan energiaköyhyyden riskiryhmään, saattaa olla, että myös sähkölämmittäjät täytyy ynnätä tähän ryhmään mukaan.

Toisaalta, eräs erittäin kiinnostava havainto aineistosta on se, miten monipuolisesti erilaisia lämmitysjärjestelmiä vastaajilla oli. Siitä syystä yhden ainoan (pää)lämmityslähteen perusteella tehtävät johtopäätökset eivät välttämättä kerro todellisuudesta riittävän kattavasti. Pelkästään yhteen lämmityslähteeseen nojaavat kodit nimittäin olivat jo vähemmistössä. Monella oli kaksikin erilaista pannua tai pumppua ja vielä lisäksi ehkä aurinkopaneeleita tai -keräimiä. Yleisin lämmitysenergian lähde kylläkin oli puu: 70%:<n kodissa poltettiin puuta enemmän tai vähemmän. Ilmalämpöpumppu oli useammalla kuin joka toisella. Yksi keskeinen tutkimuslinjamme onkin energiaratkaisujen kombinaatioiden ja niiden vaikutusten selventäminen sekä energiahaavoittuvuuden että hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta.

Kyselyllä selvitettiin myös, mitä vastaajat olivat tehneet energiakustannusten hillitsemiseksi.  Autoilua oli vähentänyt 44% vastaajista. Puhumattakaan huonelämpötiloista, joita 60% vastaajista oli laskenut vähintään joissain huoneissa tai osaksi aikaa viime talvena. Ja jopa 8% vastaajista harkitsi muuttoa uuteen asuntoon; 4% pohti uuden työpaikan hankkimista. Melkein puolet suunnitteli jonkinlaista energiaremonttia, yleisimmin aurinkopaneeleita, ilmalämpöpumppuja tai vesi-ilmalämpöpumppuja. Avoimissa kentissä vastaajat kertoivat mm. vähentäneensä matkailua, saunomista, sähkölaitteiden käyttöä ja ruokahävikkiä, ja lisänneensä etätöitä ja mökillä oloa. Toisaalta, muutama kertoi hankkineensa uuden, vähemmän kuluttavan auton. Oman tilanteen äärimmäisyyttä kuvastavia vastauksia annettiin vapaakentässä myös useita. Joidenkuiden oli täytynyt jopa tinkiä lääkekuluista, tai asunto laittaa myyntiin.

Energian hinta ja suomalaiset kodit -kysely on yhdessä VaasaETT OY:n, Aalto-yliopiston, Suomen Omakotiliitto ry:n ja ORSI-hankkeen kanssa toteutettu kyselytutkimus, joka toteutettiin elo- syyskuussa 2022 Webropol-alustalla. Tutkimusta rahoittaa Tekniikan Edistämissäätiö (Post Docs in Companies -ohjelman kautta) ja Suomen Akatemian Strateginen Tutkimusneuvosto (ORSI-hanke). Kyselyyn osallistuneiden kesken arvottiin viisi lahjakorttia ja ne on toimitettu voittajille lokakuussa.