Kunnilla on merkittävä rooli kestävyysmurroksen johtamisessa

Kestävän tulevaisuuden edistäminen on kuntien keskeinen tehtävä ja kuntajohtamisen ydinkysymys. Kunnissa tehtävät maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja palveluihin liittyvät ratkaisut vaikuttavat suoraan ja välillisesti paitsi päästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, myös esimerkiksi kuntalaisten hyvinvointiin ja paikallisten yritysten toimintaedellytyksiin. Suomalaisten kuntien laaja tehtäväkenttä ja palvelujen järjestämisvastuu sekä vahva rooli kuntalaisten arkielämän edellytysten luomisessa lisäävät niiden painoarvoa ja merkitystä kestävyystoimijoina. Jos kunnat ja kaupungit eivät vastaa kestävyystavoitteisiin ja onnistu ratkomaan kestävyyshaasteita, myönteiseen tulevaisuuteen johdattavaa kestävää kehitystä on vaikea, kenties mahdoton saavuttaa. Transformatiivisen kestävyysjohtamisen malli ja erilaiset johtamisen välineet, kuten kuntastrategia, budjetointikäytännöt, julkiset hankinnat ja kunnan toimintaa kuvaavat indikaattorit tukevat kuntajohtamista kestävyysmurroksessa.

Transformatiivisen kestävyys- johtamisen malli jäsentää ja tukee kestävyyden johtamista

Kaupunkien nykyiset johtamismallit eivät usein kykene vastaamaan hallinnolliset sektorirajat ylittäviin monimutkaisiin kestävyysongelmiin, jotka edellyttävät pitkäjänteisiä ratkaisuja. Vaikka monilla kaupungeilla on erilaisia kestävyysohjelmia sekä kestävyyttä huomioivia käytäntöjä ja tavoitteita, ne perustuvat tyypillisesti kestävyysnäkökulmien liittämiseen olemassa oleviin johtamiskäytäntöihin. Tämä lähestymistapa jää usein pinnalliseksi, sillä organisaatioiden vakiintuneet rakenteet, arvot ja kulttuurit voivat olla kestävyystavoitteiden vastaisia.

Kehittämämme transformatiivisen kestävyysjohtamisen (transformative sustainability management, TSM) -malli jäsentää kestävyysmurroksen johtamista kunnissa. Mallissa muodostetaan kunnan tärkeimmät yhteiset strategiset kestä- vyystavoitteet ja asetetaan laadulliset ja määrälliset mittarit ohjaamaan kunnan toimintaa. Siinä hahmotetaan kunnan merkitys kestävyysmurroksen johtajana, mutta myös tarve kunnan ja kuntajohtamisen muutokselle ja uudelleenajattelulle. Lisäksi mallissa tunnistetaan kunnan keskeiset yhteistyötahot kestävyyden edistämisessä. Näitä ovat esimerkiksi kuntalaiset, yritykset, järjestöt ja muut kunnat. Toiminnan vaikutuksia seurataan ja arvioidaan ja toimintaa suunnataan uudelleen.