Ympäristötiede, erityisesti ilmastotutkimus, tuottaa synkkiä ja ahdistaviakin tuloksia. Ilmastosysteemin muutokset liittyvät moniin ongelmiin, kuten metsäpalojen, pandemioiden ja ympäristöpakolaisuuden lisääntymiseen. Monitieteinen ympäristötiede on lisännyt tietoisuutta näistä haasteista. Ilmastoahdistus ja laajempi ympäristöahdistus on noussut esiin erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa.

Ympäristötutkimuksen synkät tulokset ovat saaneet osakseen myös epäilyä ja vastustusta. Eväitä epäilylle on antanut ongelmien monimutkaisuuteen liittyvät epävarmuudet. Ympäristötutkimuksen on käsiteltävä monipolvisia, pitkäkestoisia ja tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia. Niihin vaikuttaa suuresti se, miten suurella tarmolla tartumme ratkaisumahdollisuuksiin nyt.

Tarvitsemme ympäristötiedettä, joka tarjoaa realistista toivoa ja iloa. Vakuuttavakaan ongelmien esittely ei riitä, vaan tarvitsemme ratkaisukeskeistä viestintää. Reilun kestävyysmurroksen käsite korostaa yhteiskunnan laajaa muutosta, joka ottaa huomioon eri toimijoiden näkemykset ja tavoitteet väistämättömässä siirtymisessä kohti ekologisesti kestävää talousjärjestelmää.

Olemme niin tottuneita kuulemaan hälyttäviä viestejä ympäristöongelmista, että kehystämme ympäristötieteen helposti pelkkänä ekologisen kurjuuden kertomuksena. Vaikka tieto luonnonvarojen ylikulutuksesta, päästöistä ja ekosysteemien heikkenemisestä on tärkeää, yhtä olennaista on tieto, joka auttaa luomaan kestävää ja iloista elämää kaikille.

Lue täysimittainen artikkeli Tiedepolitiikka-julkaisusta.

The post Löytyykö ympäristötieteestä iloisia ratkaisuja? appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

Ilmastonmuutoksen myötä olemme tilanteessa, jossa on ajankohtaista parantaa elämäntapojemme kestävyyttä, myös ruokailun osalta. Terveellinen ja riittävä ravinto on kansalaisille toisaalta perushyödyke, toisaalta myös kulttuurin ja identiteetin ilmentymä. Ruoan tuotanto ja jälleenmyynti ovat suuria työllistäjiä ja verotulojen tuottajia. Reilu ruokamurros vähähiiliseen ruokavalioon vaatiikin, että sekä kuluttajien että tuotannossa mukana olevien toimijoiden ja ammattiryhmien asema otetaan huomioon siirtymää suunniteltaessa ja toteutettaessa. Muutokset ruokavaliossa edellyttävät päättäjiltä, ruoan tuottajilta, jälleenmyyjiltä ja kuluttajilta monenlaista uudelleenajattelua.

Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston ORSI- ja JustFood -tutkimushankkeet tutkivat reilun ruokamurroksen edellytyksiä puoli vuotta kestäneessä työpajasarjassa, johon osallistui 37 kansalaista eri puolilta Suomea. Työpajoissa kansalaiset ideoivat keinoja ruokasiirtymään yhdessä tutkijoiden kanssa. Keinoja jatkojalostettiin päättäjiltä ja ruokaketjun toimijoilta saadun palautteen pohjalta. Lopuksi Aalto yliopiston muotoilun laitoksen opiskelijat suunnittelivat ideoiden pohjalta ratkaisuehdotuksia, joilla ideoita voitaisiin toteuttaa käytännössä.

Kansalaisten ehdottamat keinot ruoan hiilijalanjäljen pienentämiseksi painottuvat arjen helpottamiseen. Eniten kansalaiset toivovat luottavaa tietoa siitä, miten he voivat valintatilanteessa luotettavasti tunnistaa vähähiilisen ruoan. Löytääkseen tiensä ruokapöytään, vähähiilisen ruoan on oltava myös maistuvaa, ravitsevaa, helposti saatavilla olevaa, nopeasti valmistettavaa ja sopivan hintaista. Päättäjät, ruoan tuottajat ja jälleenmyyjät työskentelevät näiden samojen kysymysten parissa. Kaikkien toimijoiden jaetuksi huoleksi tutkimuksessa nousi tarve määritellä vähähiilinen ruoka yhteinäisesti, uskottavasti ja luotettavasti. Jotta reilua ruokamurrosta voidaan edistää, tarvitaan parempaa tietoa tuotteiden globaaleista hiilijalanjäljistä, yhtenäiset tavat tehdä hiilijalanjälkilaskentaa eri toimijoiden kesken ja käyttäjäystävällisiä, kansalaisten arkeen soveltuvia tapoja tarjota tietoa kuluttajille.

Raportti: Kansalaisten ruoka-aika

Tiilikainen, Sanna, Jalas, Mikko, Lettenmeier, Michael, Kaljonen, Minna, Salminen, Jani (2023): Kansalaisten ruoka-aika. Tuloksia hiilikannustimien kehitysprosessista. Aalto-yliopiston julkaisusarja TAIDE + MUOTOILU + ARKKITEHTUURI 2/2023.

The post Helppous, hinta ja maistuvuus auttaisivat kansalaisia pienentämään ruoan hiilijalanjälkeä appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

Paikka: Espoo (Dipoli) ja Zoom

Mikä kannustaa suomalaisia vähähiiliseen ruokavalioon? Millaisia ovat kansalaisille sopivat reilut, ripeät ja oikeudenmukaiset keinot ruoan hiilijalanjäljen pienentämiseen? Miten keinoja voi ottaa käyttöön? Tutkimushankkeet ORSI ja JUSTFOOD selvittivät näitä kysymyksiä puoli vuotta kestäneessä työpajasarjassa, johon osallistui lähes 40 kansalaista Helsingistä, Mikkelistä ja Seinäjoelta.

Työpajoissa kansalaiset ideoivat keinoja ruokasiirtymään yhdessä tutkijoiden kanssa. Keinoja jatkojalostettiin päättäjiltä ja ruokaketjun toimijoilta saadun palautteen pohjalta. Lopuksi Aalto yliopiston muotoilun laitoksen opiskelijat suunnittelivat ideoiden pohjalta ratkaisuehdotuksia, joilla ideoita voitaisiin toteuttaa käytännössä.

Tervetuloa kuulemaan työmme tuloksia 20.4. klo 13-16. Tilaisuus järjestetään hybridinä Dipolissa (Espoo) ja Zoomissa.

Ilmoittaudu mukaan täällä: https://link.webropolsurveys.com/S/C57EFE8E9B2907B1

The post Kansalaisten ruoka-aika –työpajasarjan päätöstilaisuus 20.4. klo 13-16 appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

Asukastieto | ORSI – Towards Eco-Welfare State (ecowelfare.fi)

The post Politiikkasuositus: Kestävä kaupunkikehitys tarvitsee asukastietoa appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

NÄIN INNOVAATIOPOLITIIKALLA TUETAAN KESTÄVYYSMURROSTA

The post Politiikkasuositus: Näin innovaatiopolitiikalla tuetaan kestävyysmurrosta appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.