1.

Ota kestävyyshaasteiden
ratkaiseminen
innovaatiopolitiikan
päämääräksi

Kestävyys tulee asettaa innovaatiopolitiikan päämääräksi ja sitä tukevien tavoitteiden tulee olla riittävän kunnianhimoisia. Globaalien haasteiden ohella innovaatiopolitiikalla voidaan ratkaista myös kansallisesti ja tiettyjen alueiden kannalta kriittisiä ongelmia.
Suomessa ilmastokriisiin, luontokatoon ja sosiaalisiin ongelmiin vastaaminen edellyttää paitsi kokonaan uusien ratkaisujen kehittämistä myös olemassa olevien ratkaisujen hyödyntämistä. Ratkaisujen käyttöönotto ja leviäminen vaatii muutokseen vaikuttavien tekijöiden kokonaisvaltaista ymmärtämistä eli esimerkiksi lainsäädännön, toimijoiden roolin, toimintatapojen ja käyttäytymismallien huomioimista. Tämän vuoksi on tärkeää että, ratkaisut sovitetaan paikallisiin tarpeisiin ja että ratkaisujen kehittämisessä ovat mukana sekä loppukäyttäjät että päätöksentekijät.

Esimerkiksi Alankomaissa on käynnistetty monialaisia ’missiolähtöisiä’ innovaatio-ohjelmia, jotka tähtäävät muun muassa biodiversiteetin säilyttämiseen, laadukkaaseen vanhustenhoitoon sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Ohjelmat perustuvat kestävyyshaasteen ja mahdollisten ratkaisujen syvälliseen perehtymiseen, useiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön sekä useiden politiikkatoimenpiteiden kuten rahoituksen, lainsäädännön ja hankintojen, hyödyntämiseen.

2.

Tunnista tulevaisuuden
kestävät osaamisalat

Menestyksekkäiden innovaatioiden kehittäminen ja levittäminen edellyttää tyypillisesti yksityisen ja julkisen sektorin laajapohjaista yhteistyötä. Tämän varmistamiseksi, kunnianhimoisten innovaatiojärjestelmien rakentaminen edellyttää myös TKI-panostusten kohdistamista avauksiin ja aloihin, joilla on vahva osaamispohja sekä mahdollisuus tuottaa ratkaisuja aikamme polttavimpiin ongelmiin. Alojen valinnassa on syytä korostaa niiden mahdollisuuksia tuottaa kestäviä ratkaisuja globaaleihin kestävyyshaasteisiin. Usein tämä tarkoittaa toimialarajat ylittäviä kokonaisuuksia, teknologioiden ja palvelujen yhdistämistä sekä monipuoliseen käyttöön soveltuvia ‘mahdollistavia’ teknologioita. Merkittävien kestävyysinnovaatioiden syntyminen vaatii yhteisen vision luontia, koordinaatiota sekä riittävää rahoitusta.

Esimerkiksi Tanska on valinnut 13 kansallista julkisesti rahoitettua klusteria, jotka kokoavat eri TKI-toimijoita yhteen. Näihin kuuluvat muun muassa ympäristöteknologioihin keskittyvä Clean sekä energiajärjestelmän uudistamiseen tähtäävä Energy Cluster Denmark.

3.

Varmista tutkimus- ja
innovaatiotoiminnan vastuullisuus

Tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla on aina tavoiteltuja ja tahattomia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Eri vaikutusten välillä voi olla myös keskenään ristiriitaisuuksia. Taloudellisesti kannattavat innovaatiot voivat synnyttää esimerkiksi terveys- ja ympäristöhaittoja sekä eettisiä ongelmia.
Vastuullisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan (responsible research and innovation, RRI) käytäntöjä omaksumalla voidaan edistää eettisesti hyväksyttävien, kestävien ja yhteiskunnallisesti tavoiteltujen tutkimusten ja innovaatioiden syntymistä. Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa voidaan tukea parempien ja kilpailukykyisten ratkaisujen kehittämistä, kun rahoituksessa huomioidaan kokonaisuuskestävyys ja vastuullisuus.

Norjan tiedeneuvosto esimerkiksi rahoittaa tutkimuslaitosten, yritysten ja julkisorganisaatioiden tutkimus- ja kehitystoimintaa. Sen rahoittamissa ohjelmissa tutkijoilta edellytetään vastuullisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan menetelmien kuten ennakoinnin ja yhteiskunnallisen dialogin käyttöä. Tarkoituksena on ennakoida TKI-toiminnan positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekä aktiivisesti suunnata kehitystä tukemaan kestävyyssiirtymää.

4.

Uudista ekologisesti ja sosiaalisesti
haitalliset toimialat

Kun tieto kestävyysvaikutuksista lisääntyy ja yhteiskunnalliset arvot muuttuvat, toimialojen ympäristöllisten, sosiaalisten tai eettisten haittojen voidaan havaita ylittävän niiden tuottamat taloudelliset hyödyt. Tällaisten perustaltaan kestämättömien toimialojen edessä on väistämätön ja merkittävä uudistuminen. Innovaatiopolitiikan avulla tätä uudistumista voidaan tukea.

Esimerkiksi Espanjan Asturian maakunnassa hiilikaivostoiminnan alasajoon yhdistettiin innovaatio- ja ympäristötukia sekä uudelleenkoulutusta, jotka tukivat uuden liiketoiminnan synnyttämistä vahvan luonnonvaraosaamisen pohjalle. Innovaatiopolitiikassa tulisi edistää kestämättömien alojen hallittua uudelleensuuntaamista sekä haitallisen toiminnan alasajoa.

5.

Kehitä hallintoa ja varmista,
että kestävyystavoitteet
toteutuvat politiikan
toimeenpanossa

Innovaatiopolitiikan suuntaaminen kohti kestävyyshaasteita edellyttää laajaa kuvaa eri hallinnonalojen haasteista sekä yhteiskehittämisen otetta eri sidosryhmien, kuten yritysten, tutkijoiden, kolmannen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan, kesken. Innovaatiopolitiikalle tulee asettaa yhteiset tavoitteet sekä tunnistaa ne toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan. Samalla täytyy arvioida toimenpiteiden vaikutukset eri toimijoille.
Kestävä innovaatiopolitiikka vaatii vahvan strategisen näkemyksen muodostamista ja kykyä koordinoida eri politiikkatoimia. Parhaat valmiudet tähän antaa tutkimus- ja innovaationeuvoston vahvistaminen laaja-alaiseksi yhteistyöareenaksi, jossa dialogia innovaatiopolitiikan suunnasta voidaan käydä. Innovaatiopolitiikan suunnitteluun tulee osallistaa riittävän monipuolinen joukko TKI-toiminnan sekä kestävyyshaasteiden asiantuntijoita.