Keräsimme elo-syyskuussa suomalaisten näkemyksiä ja kokemuksia energian kustannuksista ja energiaremonteista. Saimme noin 5000 vastausta, mikä on huima määrä. Suuret kiitokset kaikille vastaajille! Kysymyksiä oli viisi sivua, ja vastaajien tarkkuus ja huolellisuus kysymyksiin vastaamisessa on ollut ilostuttavaa. Energiahaavoittuvuutta tai energiaköyhyyttä ei ole Suomessa tutkittu kovinkaan systemaattisesti, koska valtakunnallisesti sitä ei ole nähty merkittävänä ongelmana, ainakaan tähän asti, kunnes sähkön hinta kaksin- tai kolminkertaistui muutamassa kuukaudessa. Huoli ja hintastressi heijastui myös tämän kyselyn vastauksissa. Kirjoitan tässä joistain ensimmäisistä havainnoista; tarkemmat analyysit ovat vasta tekeillä.

Vastaajien profiili

Aluksi haluan tarkentaa, millainen oli tyypillinen vastaaja tähän kyselyyn. Kyselyä markkinoitiin ORSI:n viestintävälineiden lisäksi Suomen Omakotiliitto ry:n jäsenille. Yhdistyksellä on 70 000 jäsentä ympäri Suomen, mutta eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Tämä heijastui myös vastaajaotokseen. Suurin osa vastaajista asuikin Uudellamaalla. Tyypillisesti vastaajat myös asuivat omakotitalossa, joiden pinta-ala oli 140 m² (mediaani, vaihteluvälillä 8 ja 800 m²), asui korkeintaan kahden hengen taloudessa, oli palkkatöissä tai eläkkeellä, ja iältään 50–70-vuotias. Aineisto ei siis edusta kaikkia suomalaisia, mutta vinoumat kuuluvat kyselytutkimuksiin; tulosten tai johtopäätösten ja yleistettävyyden kanssa täytyy vain ymmärtää olla tarkkana. Tilastollisesti merkittävän suuri aineisto kuitenkin mahdollistaa (seuraavassa vaiheessa) klusterianalyysien teon: selvitämme, vaikuttaako esimerkiksi asunnon koko, lämmitysmuoto tai yksittäinen lämmitystekniikka tai perheen koko, tulotaso ja energiasta vuodessa maksettu hinta siihen, miten energian kustannukset koetaan.

Energian hinta huolestuttaa

Vastausten analyysissä on toistaiseksi ehditty keskittyä perustatistiikkaan, mutta moni löydös yllättää. Kuten se, että jopa 51 prosenttia vastaajista on erittäin huolissaan tulevaisuuden energian kustannuksista. Se, että kysely osui aikaan, jolloin media oli täynnä hiukset pystyyn nostattavia energia- ja sotauutisia (elo- syyskuussa 2022 mediassa oli enemmän uusia energia-aiheita kuin ehkä vuosikymmeniin), ei voi yksinomaan selittää näin korkeita lukuja. Eikä myöskään kyselyiden taipumus houkutella vastaajiksi niitä henkilöitä, joita kulloinenkin aihe koskettaa, tässä tapauksessa siis huolestuneita. Kun Suomi oli vielä muutama vuosi sitten Euroopan halvan sähkön maita suunnilleen Puolan hintatasolla, maksoi sähkö syyskuussa 2022 uusissa sähkösopimuksissa jo selvästi yli EU:n keskitason. Vastaajista huomattavan monella oli suora sähkölämmitys käytössä, joten en ihmettele ollenkaan, että kodeissa ollaan huolissaan. Jos tähän mennessä oma sähköyhtiö ei ole lähettänyt hinnankorotuskirjettä, sen tiedetään olevan valmisteilla ja pian matkalla.

Energiakriisi tuo esiin uusia energiahaavoittuvien ryhmiä

Kyselyssä oli eräs keskeinen energiahaavoittuvuutta mittaava kysymys: ”Koetteko kotitaloutenne energiakustannukset merkittävänä taloudellisena rasitteena, kotitaloutenne tulot huomioon ottaen?” Tämänkin kysymyksen vastausjakauma yllätti: yli neljäsosa kertoi energiakustannusten olevan säännöllinen rasite. Osuus on yllättävän suuri Suomessa, josta ei ole viime vuosikymmeninä raportoitu laajaa kotitalouksien kokemaa energiakustannusrasitetta tai energiaköyhyyttä. Kyselyn öljy- ja sähkölämmittäjät valitsivat vaihtoehdon ”säännöllisesti” selvästi useammin kuin muut. Kun Suomessa muutama harva, kauan sitten tehty energiaköyhyystutkimus on todennut öljylämmittäjien kuuluvan energiaköyhyyden riskiryhmään, saattaa olla, että myös sähkölämmittäjät täytyy ynnätä tähän ryhmään mukaan.

Toisaalta, eräs erittäin kiinnostava havainto aineistosta on se, miten monipuolisesti erilaisia lämmitysjärjestelmiä vastaajilla oli. Siitä syystä yhden ainoan (pää)lämmityslähteen perusteella tehtävät johtopäätökset eivät välttämättä kerro todellisuudesta riittävän kattavasti. Pelkästään yhteen lämmityslähteeseen nojaavat kodit nimittäin olivat jo vähemmistössä. Monella oli kaksikin erilaista pannua tai pumppua ja vielä lisäksi ehkä aurinkopaneeleita tai -keräimiä. Yleisin lämmitysenergian lähde kylläkin oli puu: 70%:<n kodissa poltettiin puuta enemmän tai vähemmän. Ilmalämpöpumppu oli useammalla kuin joka toisella. Yksi keskeinen tutkimuslinjamme onkin energiaratkaisujen kombinaatioiden ja niiden vaikutusten selventäminen sekä energiahaavoittuvuuden että hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta.

Kyselyllä selvitettiin myös, mitä vastaajat olivat tehneet energiakustannusten hillitsemiseksi.  Autoilua oli vähentänyt 44% vastaajista. Puhumattakaan huonelämpötiloista, joita 60% vastaajista oli laskenut vähintään joissain huoneissa tai osaksi aikaa viime talvena. Ja jopa 8% vastaajista harkitsi muuttoa uuteen asuntoon; 4% pohti uuden työpaikan hankkimista. Melkein puolet suunnitteli jonkinlaista energiaremonttia, yleisimmin aurinkopaneeleita, ilmalämpöpumppuja tai vesi-ilmalämpöpumppuja. Avoimissa kentissä vastaajat kertoivat mm. vähentäneensä matkailua, saunomista, sähkölaitteiden käyttöä ja ruokahävikkiä, ja lisänneensä etätöitä ja mökillä oloa. Toisaalta, muutama kertoi hankkineensa uuden, vähemmän kuluttavan auton. Oman tilanteen äärimmäisyyttä kuvastavia vastauksia annettiin vapaakentässä myös useita. Joidenkuiden oli täytynyt jopa tinkiä lääkekuluista, tai asunto laittaa myyntiin.

Energian hinta ja suomalaiset kodit -kysely on yhdessä VaasaETT OY:n, Aalto-yliopiston, Suomen Omakotiliitto ry:n ja ORSI-hankkeen kanssa toteutettu kyselytutkimus, joka toteutettiin elo- syyskuussa 2022 Webropol-alustalla. Tutkimusta rahoittaa Tekniikan Edistämissäätiö (Post Docs in Companies -ohjelman kautta) ja Suomen Akatemian Strateginen Tutkimusneuvosto (ORSI-hanke). Kyselyyn osallistuneiden kesken arvottiin viisi lahjakorttia ja ne on toimitettu voittajille lokakuussa.

The post Ensimmäisiä tuloksia energiakyselystä—puolet vastaajista erittäin huolissaan tulevaisuuden energian hinnoista appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

Sini Numminen

Teimme mielenkiintoisen energiamarkkinoiden asennetutkimuksen vuoden 2021 keväällä, jolloin tulevasta energiakriisistä monella tuskin oli harmainta aavistustakaan. Haastattelimme puolet Suomen sähkömarkkinoilla toimivista myyntiyhtiöistä, tarkoituksenamme selvittää, miten yhtiöt kokevat markkinahinnoitellun sähkön, eli pörssisähkön, roolin kulutusjouston työkaluna suomalaisissa kotitalouksissa, ja energiakansalaisuuden vahvistajana. Energiakansalaisella tarkoitetaan sellaista henkilöä, jolla on riittävän hyvä käsitys energian tuotannon, kulutuksen ja energiamarkkinoiden toiminnasta osatakseen tehdä viisaita ja valistuneita energiavalintoja omaksi ja ympäristön hyödyksi.

Tutkimuksemme paljastaa vallitsevia käsityksiä kotitalouksien mahdollisuuksista osallistua kulutusjoustoon. Vaikka tutkimus tehtiin vuonna 2021, monet piirteet ja perinteet sähkön myynnissä lienevät pitkäikäisiä. Keskeinen tulos oli, että suurin osa yhtiöistä ei kokenut kotitaloussektorin roolia tärkeänä kulutuksen joustotalkoissa Suomen energiamarkkinoilla. Syyksi tosin tuolloin mainittiin lähes poikkeuksetta sähkön tasainen ja halpa hinta. Ohjattavien kuormien, kuten pesukoneiden ja lämmityslaitteiden käytön siirrolla ei ollut merkittävää rahallista vaikutusta kuluttajan kukkarolle. Kuitenkin, merkittävä osa yhtiöistä raportoi valtaosan suomalaisista olevan varsin joustamattomia energiankulutusrutiineissaan: enemmistö ei saata valita pörssisähköä, sillä korkeat iltahinnat voivat uhata esim. saunassakäyntiaikataulua. Sähkön myyntiä leimasi mukavuudenhalu ja sähkön huomaamattomuus, ja siksi pörssisähkö ei ollut myyntivaltti.

Yhtiöt myös arvioivat suomalaisten energiataidot heikoiksi ja energia-asioiden heille epäkiinnostaviksi. Tyypillisen sähköyhtiön asiakkaista vain 10% seurasi omaa kulutusta. Vuonna 2021 toiminnassa olevasta 59 sähköyhtiöstä vain 17 oli antanut pörssisähkötuotteelle keskeisen roolin kuluttajamarkkinoinnissaan, ja koki pörssisähkötuotteet sopiviksi muillekin kotitalousasiakasryhmille kuin teknis-taloudellisesti orientoituneille henkilöille. Kaikista useiten pörssisähkön mainittiin sopivan niille, joilla on kyvykkyyksiä ja kiinnostusta seurata muuttuvia sähkön hintoja, ja kotona automatiikkaa ja ohjaimiin kytkettyjä kuormia. Toisaalta, sähköyhtiöiden vastauksista heijastui toisistaan paljonkin poikkeavat asiakaskunnat. Osa haastatelluista raportoi pörssisähkön myymisen olevan eettisesti arveluttavaa, jos suurella osalla asiakaskuntaa ei ole mahdollisuutta tai taitoja hyödyntää esimerkiksi mobiililaitteita hintojen seurantaan.

Tutkimuksemme avaa mielenkiintoisella tavalla sähkön myynnin kulttuuria, joka on tänä vuonna joutunut täydelliseen myllerrykseen energiakriisin myötä. Yhtäkkiä kaikkien energiakansalaisuustaidot nousivat kohisten, kun piti opiskella omien laitteiden kW-merkinnät ja sähkösopimuksen ehdot. Yhtäkkiä tutkimuksemme sähkötuotteiden tarjoomataulukko näytti vanhanaikaiselta, kun eräätkin sähköyhtiöt tarjosivat pelkästään pörssisähköä (uusille asiakkaille). Vaikka pörssisähköä nyt hehkutetaan, tilanne voi olla ohimenevä, sillä sähköä on perinteisesti ajateltu, verrattu, myyty ja ostettu tasahintaisesti. Mikäli dynaamisesti hinnoiteltua sähköä ja sen mukana tuomaa kulutuksen jouston asemaa halutaan vahvistaa, on tutkimuksemme suositukset luultavasti edelleen päteviä. Varsinkin kuluttajien energianeuvontaan ja riippumattoman energiatiedon saatavuuteen olisi kiinnitettävä huomiota, mikä myös vahvistaisi kansalaisten kokemaa oikeudenmukaisuutta ja oikeusturvaa.

Viisi suositusta kasvattaa dynaamisesti hinnoiteltujen sähkösopimusten suosiota ja kansalaisten energiataitoja

Vuonna 2021 markkinaperusteisesti hinnoitellun sähkösopimuksen oli valinnut 9% suomalaisista, mutta tuote varmasti sopisi huomattavasti useammalle. Tuotteen suosiota voisi tavallisten kuluttaja-asiakkaiden joukossa kasvattaa muun muassa selkeämmän viestinnän, uusien tuotteiden, ja lainsäädännön keinoin. Tunneittain vaihtuva sähkön hinnoittelu rohkaisisi kansalaisia kulutusjoustoon, mikä puolestaan vahvistaisi verkkoon kytketyn uusiutuvan energian käyttöä ja pienentäisi sähkön kokonaishintatasoa.

Suositus 1: Tarjoa kansalaisille monipuolisemmin riippumattomia energiatieto- ja neuvontapalveluita

Olisi tärkeää varmistaa, että jokaisella kansalaisella olisi pääsy johonkin hänelle sopivaan henkilökohtaiseen energianeuvontapalveluun. On ongelmallista, jos kansalainen ainoa tuntema energianeuvontapalvelu on oman (tai jonkun toisen) sähköyhtiön puhelinpalvelu, joista monet ovat koko vuoden olleet ruuhkaisia. Kuluttajat kuitenkin ovat varsin erilaisia, ja tietyt neuvontakanavat sopivat luontevasti vain joillekuille. Energianeuvonnan äänimaisemaa olisi monipuolistettava. Tärkeää olisi rohkaista ja auttaa kansalaisia tunnistamaan oma kulutusprofiilinsa, ja sitä kautta ymmärtämään omia mahdollisuuksiaan säästää energiaa, siirtää kulutusta, ja valita sopivin sähkösopimus. Kulutusprofiilikuvan piirtäminen nimittäin ei ole suoraviivaista asiantuntijallekaan.

Suositus 2: Julkaise parempia hintavertailupalveluita myös pörssisähkötariffin vertailuun

Jotta kansalaiset voisivat osallistua täysimääräisemmin energiamarkkinoille, olisi luotettavaa tietoa erilaisten sähkösopimustyyppien hinnanmuodostusperiaatteista tuotava selkeämmin tarjolle. Tällä hetkellä Euroopassa ei ole yhtäkään kunnollista sähkön hinnan vertailupalvelua, joka ymmärrettävällä tavalla auttaisi kuluttajaa tekemään valinnan tasahintaisen ja markkinahintaisen sopimustyypin välillä [2]. Dynaamisesti hinnoiteltujen sähkösopimusten suosiota voisivat kasvattaa julkisten tahojen, kuten Energiaviraston, laatimat työkalut, joissa pörssisähkötuotteita voisi aidosti verrata tasahintaisten tuotteiden kanssa. Sivustot voisivat esimerkiksi tarjota historiallista tietoa erilaisten sopimusten vaikutuksista erilaisiin kulutusprofiileihin.

Suositus 3: Kehitä parempia sähkötuotteita

Puhtaaseen pörssisähkötuotteeseen on sisään rakennettu aggressiivisen hinnan nousun mahdollisuus, minkä usea pörssisähköasiakas karvaasti koki viime talvena, varsinkin jos hintaseuranta oli jäänyt. Asiakas kantaa markkinaheilahteluiden riskit. Toisaalta, suomalaisia sähkömarkkinoita leimannut kiinteähintaisten määräaikaisten sopimusten kulttuuri loi tilanteen, jossa sähköyhtiöt joutuivat hintavastuun kantajiksi energiakriisissä. Välimaastotuotteita, jossa sähköä hinnoiteltaisiin tunneittain, mutta riski jaettaisiin sekä kuluttajalle että myyjälle, tarjosi keväällä 2021 vain yksi yhtiö (N=59). Keväällä 2022 tällaisia tuotteita tarjosi kolme yhtiötä (N=53). Jotkin yhtiöt ovat tarjonneet hintakattotuotteita lisämaksulla, mutta niissäkin on omat ongelmansa. Maailmalta löytyy lukuisia esimerkkejä erilaisista dynaamisista sähkön hinnoittelumalleista. Varmasti paljon on keksimättä.

Puhumattakaan kulutusjoustopalveluista! Valtioneuvosto tavoittelee satojen tuhansien sähköautojen lisäystä autokantaan. Useampi sähköyhtiö voisi tarjota tuotteita ohjattavien kuormien, kuten autolatureiden, sähköpattereiden tai lämminvesivaraajien ajastukseen ja dynaamiseen hinnoitteluun. Laturi napsahtaisi päälle vasta kun sähkö on halpaa, ja kuluttajan sähkölasku pienenisi. Tällaisille tuotepaketeille voisi arvata olevan nyt tilausta. Tutkimuksessamme viime vuonna moni sähköyhtiö raportoi keskeyttäneensä kulutusjoustopalveluiden tarjoamisen, koska sähkö oli niin halpaa, että kulutusjousto ei kannattanut. Nyt hintataso on aivan toinen, joten haluaisin lämpimästi rohkaista vanhat ja uudet yritykset innovoimaan joustotuotteita!

Suositus 4: Kommunikoi kulutusprofiili sähkölaskussa ja tarkista laskutuskäytännöt

Sähkömarkkinalaki sallii lähettää yksinkertaisia, laskun näköisiä sähkölaskuja, ja varsin harvakseltaan. Eihän kolmen kuukauden takaista kulutuspiikkiä voi mitenkään osata yhdistää sen tuottamaan hintapiikkiin, jos sähkölasku tulee vasta tänään! Mikä sen parempi paikka viestiä kaikille kotitalousasiakkaille sähkön hintakuvioista, kuin takuuvarmasti postilaatikkoon saapuva sähkölasku? Pörssisähkön hinnoittelusta tulisi ymmärrettävämpää, jos sähkölaskuissa olisi yksityiskohtaisempaa tietoa omasta kulutusprofiilista ja tunneittain vaihtuneesta hinnasta (eikä vain vaikka keskiarvo). Voisiko sähkölaskun kautta kertoa hintaennusteita? Pörssisopimussähkölaskuja voisi myös harkita tasattavaksi kalliiden ja halpojen kuukausien välillä.

Suositus 5: Velvoita sähköyhtiöt tarjoamaan pörssisähkötuote

Vuonna 2021 jopa 11 suomalaista myyntiyhtiötä ei tarjonnut ollenkaan markkinahintaista tuotetta. Keväällä 2022 määrä oli melkein sama (10). EU-direktiivi määrää jokaisen sähkön myyntiyhtiön, jolla on enemmän kuin 200000 asiakasta, tarjoamaan dynaamisesti hinnoitellun sähkötuotteen, mutta Suomessa monen yhtiön asiakasmäärät ovat verrattaen pieniä. Lisäksi täällä on tapana ostaa sähköä omalta paikalliselta sähköyhtiöltä, joten käytännössä Suomeen on muodostunut maantieteellisiä alueita, joilla sähkö myydään ja ostetaan likipitäen kokonaan tasamuotoisesti. Markkinahinnoiteltua tuotetta voisi myös harkita tehtävän oletusarvoiseksi, kuten esimerkiksi Espanjassa. Tällöin asiakas joutuisi välttämättä pohtimaan, sopiiko markkinahinnoiteltu tuote itselle, eli aktiivisesti valitsemaan jonkin muun tuotteen (opt-out), mikäli dynaaminen hinnoittelu ei kelpaa. Tällainen toki edellyttäisi huolellista pohdintaa niiden asiakkaiden osalta, jotka eivät tällaista aktiivista valintaa syystä tai toisesta tee ja miettiä mahdollisia seurauksia.

[1] Numminen, S., Ruggiero, S., & Jalas, M. (2022). Locked in flat tariffs? An analysis of electricity retailers’ dynamic price offerings and attitudes to consumer engagement in demand response. Applied Energy, 326, 120002. https://doi.org/10.1016/j.apenergy.2022.120002

[2] CEER, Recommendations on Dynamic Price Implementation. Innovation and Retail Markets Work Stream, Council of European Energy Regulators (CEER), Brussels, Belgium; 2020. https://www.ceer.eu/documents/104400/-/-/2cc6dfac-8aa7-946 0-ac19-4cdf96f8ccd0

The post Sähköyhtiöiden mielestä pörssisähkösopimukset sopivat vähemmistölle taloustaitureita, joilla on kotona ohjattavia kuormia (ja jotka ymmärtävät, mitä ohjattava kuorma tarkoittaa) appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

Sähkön säästö on nyt ja ensi talvena jokaisen kansalaisen, yrityksen ja sähkönkäyttäjän vastuu ja velvollisuus. Sähkön käyttöä tulee vähentää laajasti ja luovasti: huomio on syytä ulottaa kaikkeen jatkuvasti 24/7 päällä olevaan stand-by-kulutukseen sekä paljon virtaa vaativiin laitteistoihin kuten lattialämmityksiin. Mielellään olisi vedettävä töpseleitä irti tai hankittava parempi laite (uusi kylmälaite F-luokasta C-luokkaan helposti puolittaa peruskulutuksen). Monet ruokakauppiaat ovat sosiaalisessa mediassa mainostaneet vastedes myyvänsä pelkästään lämpimiä virvokkeita ja sitä kautta osallistuvansa säästötalkoisiin. Jo oli aikakin!

Vähintään yhtä tärkeää on säästää ns. piikkikulutusta (“peak load”), mikä varsin usein unohtuu. Piikki- tai huippukulutusta tapahtuu aina silloin kun kaikki muutkin perheet ja yritykset käyttävät paljon sähköä eli arkisin, aamutoimien, iltatoimien, lauantaisaunan tai joulukinkun paistamisen aikaan. EU:n komissio asetti jäsenmaille vaatimuksen leikata sähkön kulutuspiikkejä vähintään 5%. Vaikka teollisuus ja yritykset tekisivät osansa (esim kylmää juomaa myytäisiin vain sunnuntaisin), myös kuluttajia tarvitaan. Pahinta piikkikuluttaminen on päivinä, joina ei tuule ollenkaan – eli jolloin hiilivoimalat pössyttelevät saastepilviä, jotta ihmiset saisivat kuluttaa niin kuin ennenkin. Toisaalta, niinä päivinä, joina tuulisähköä on paljon, valtakunnan sähkö on myös paljon vihreämpää ja ympäristöystävällisempää, ja niihin päiviin kulutusta olisi siirrettävä. Piikkien leikkaamisella olisi pidemmän päälle vaikutusta myös yhteisesti maksettuun energian hintaan, mitä myös komissio tavoittelee.

Uskomme, että kansalaisilla olisi halua osallistua sähkönkäytön järkevöittämistalkoisiin, jos heillä olisi siihen oikeita keinoja – ja luotettavaa ja ajankohtaista tietoa. Sitä tarkoitusta varten olemme Muotoilun laitoksella Aalto-yliopistossa kehitelleet ideaa ja ehdotusta energiasäätiedotteesta. Säätiedotus, joka jo nykyään varoittaa esimerkiksi liukkaasta ajokelistä tai korkeista UV-säteilyn arvoista, voisi pitää sisällään myös katsauksen energian saatavuuteen ja tarjoisi kulutus- tai kuluttamattomuussuosituksia lähipäiville. Energiasää-ideaa edistääksemme ja keskustelun tueksi pyysimme muotoilija-opiskelija Mantė Žygelytėä suuunnittelemaan joukon ikoneita ja visuaalista ilmettä siitä, millaisia viestejä kuluttajille voisi välittää.

Esimerkiksi tältä voisi näyttää tv-uutisten energiasääennuste:

Olisiko alkava viikko hyvä aika ladata sähköautoa? Pitäisikö huomenna sittenkin pitää sähkösauna kylmänä? Mikä on tuulen nopeus Pohjanmaalla ja vesialtaiden korkeus Norjassa ja mikä huomisen energiajärjestelmän tila ja väri? Tästä kaikesta kertoo jo nykyään Fingrid oyj:n tarjoama ilmais-applikaatio Tuntihinta, josta voi tarkistaa huomispäivän tuntien hinnat, mutta sen tavoitettavuus on luultavasti rajattu siihen väestön osaan, joka käyttää mobiililaitteita ja jolle hintahistogrammeista on hyötyä (esim. tiettyjä sähkösopimuksia valinneille). Energiajärjestelmäsääennuste on yksi aloite laajentaa energiaviestinnän keinovalikoimaa tavoittamaan kansalaisia, joille energiauutisointi tällä hetkellä herättää lähinnä huolta, eli suurinta osaa kansasta. Energiasta voisi mielestämme kertoa myös muilla kuin shokkiuutisten tai markkinajargonin kielellä. Kuka haluaisi lukea ensimmäisen energiasäätiedotteen?

Ennen ensimmäisen tiedotteen julkaisemista olisi luonnollisesti ratkaistava muutamia teknisiä ja viestinnällisiä kysymyksiä. Ensinnäkin, olisivatko ehdottamamme kuvakkeet riittävän yksiselitteisiä ja miellyttäviä? Mitä merkkejä puuttuu – mitkä merkit voisi jättää pois? Kysymys lämmityksestä on Suomessa tärkeä ja lämmitystekniikat monipuolisia, ja viestit sitä koskien täytyy suunnitella taidolla ja herkkyydellä. Toiseksi, kuka tarjoaisi datan, kuka tekisi ennusteet? Toisaalta, voisiko energiasäätiedotteen kulutusjoustovaikutus olla jopa liian onnistunut ja aiheuttaisi verkkotasapainohäiriöitä, jos esim. yllättäen koko kansa iltauutisten inspiroimana laittaa saunan päälle? Minkä median kautta ideaa kannattaisi pilotoida?

Kuka ottaa haasteen vastaan? Fingrid, Ilmatieteen laitos, YLE, Energiavirasto, Motiva, Energiateollisuus, energiayhtiöt, joku muu, kuka?

Lähde: S. Numminen  (2021): Making green consumption-shifts fashionable. Bringing Energy Weather Forecast on TV!

The post Energiasäätiedote: huomenna tuulee – hyvä päivä viikkosiivota, imuroida, jopa sähkösaunoa! appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.