The post Kristallipallo K5: Kulutuksen ohjaus appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

’Rajoitteita liha- ja maitotuotteiden mainontaan’ – ’Vähähiiliset tuotteet keskihyllylle’ – ’S-bonukset hiilijalanjäljen koon mukaan’ – ’Investointituki karjataloudesta maanviljelyyn siirtymiseen’ – ’Ruoka-aiheinen kansalaispaneeli’ – ’Kasvisruokapäivä työpaikoille’

Kansalaiset ovat ruuan asiantuntijoita. Kun haetaan ripeitä ja reiluja keinoja edistää ruokajärjestelmän kestävyysmurrosta, kannattaa antaa puheenvuoro kansalaisille ja kuunnella heitä. Tämä kirjoitus esittelee ja pohtii ORSI- ja JUSTFOOD -tutkimushankkeiden toteuttamien Ruoka-aika-työpajojen satoa. Työpajoissa kansalaisryhmiä kokoontui Mikkelissä, Seinäjoella ja pääkaupunkiseudulla puhumaan ruuasta ja miettimään ohjauskeinoja planetaarisesti kestävän ruokavalion edistämiseksi. Lopputuloksena oli suuri joukko ruokaa koskevia toiveita ja ideoita. Edellä listasin muutaman. Sulattelen edelleen.

Yksinkertaista, reilua ja maittavaa

Kansalaisilla on yhteiskunnallista herkkyyttä ja laaja-alaisuutta, josta moni asiantuntija-asemassa toimiva voisi ottaa oppia. Kansalaisten puheessa ruuan tarkoitus ei tietysti ole olla vain terveellistä, vähähiilistä tai ympäristöystävällistä. Kansalaisten ruokaa koskevat unelmat ovat paljon moninaisempia.

”Ruuan tulee huomioida allergiat ja pitää nälkää, siitä on saatava kaikki ravinteet.”

”Ruuan tulee olla kohtuuhintaista, maistuvaa, prosessoimatonta ja helppoa valmistaa.”

”Tuottajien on saatava reilu korvaus.”

Tässä esimerkkejä siitä, miten kansalaispuhe yhdistää kestävän kehityksen ulottuvuuksia varsin yksinkertaiseen muotoon ja tuo tavoitteita lähelle arkikokemusta. Voisivatko ruokaketjun toimijat ottaa tästä onkeensa ja alkaa toteuttaa kansalaisten ruokaunelmiin sopivia tuotteita ja palveluita?

Kansalaisten murrosmielikuvitus

Ruoka-aika-keskustelujen lopputulos ei ole pelkkä toiveiden tynnyri, vaan kokoelma reiluiksi ja ripeiksi miellyttyjä ohjauskeinoja. Osallistujia voi hyvin perustein kutsua murrostaitoisiksi kansalaisiksi, joilta löytyy myös murrosmielikuvitusta. Murrostaituruus on muun muassa sitä, että ymmärtää kenellä on mahdollisuus toimia. Siitä kertoo kansalaisten keskusliikkeisiin kohdistama huomio. Kansalaiset myös näyttävät luottavan taloudellisiin ohjauskeinoihin – rahan uskotaan ratkaisevan niin alkutuottajan viljelypäätöksissä, kuluttajien valinnoissa kuin vähittäiskaupan ohjauksessa. Siksi ehdotettujen keinojen valikoimaan kuuluu lihan arvonlisäveron nostaminen ja ruokahävikin saattaminen maksulliseksi. Yhtä lailla huomio maataloustukien uudelleensuuntaamisesta kertoo varsin hyvästä alkutuotantoa koskevasta ymmärryksestä. Taloudellisesti tiukoilla olevaa toimialaa voidaan tehokkaasti ohjata taloudellisten kannustimien kautta. Miten lienee reiluuden laita? Kansalaiset ratkaisevat tähän ehdottamalla siirtymätukia – siis porkkanoita kepin oheen.

Listaa katsoessani tärkeimpiä tuloksia on kansalaisten mielikuvituksen ja poliittisen keinovalikoiman laajuus. He eivät kehittele vain ’ohjauskeinoja’ vaan suunnittelevat valitsevansa ruokavalioltaan esimerkillisiä kansanedustajia Arkadiamäelle, pitävänsä mielenosoituksia, järjestävänsä vertaisoppimistilaisuuksia, kokoontuvansa kansalaispaneeleihin ja vaikuttavansa ruuan kulttuurisiin juuriin: mainontaan, mielikuviin, kieleen ja esikuvien näkyvyyteen. Yhteiskunnallisen murroksen kerroksellisuus, monitahoisuus ja dynaamisuus on tullut moneen kertaan teoretisoitua akateemisessa kirjallisuudessa. Kansalaisilla ei näytä olevan vaikeuksia hahmottaa ja harjoittaa tällaista ruokapolitiikkaa.

Asiantuntija ei aina näe metsää puilta

Kansalaisten ryhmät tuottavat ideoita, jotka eivät aina ole asiantuntijan näkökulmasta toteuttamiskelpoisia tai ovat ennenkuulumattomia. Olisi kuitenkin peräti harkitsematonta sanoa, että tämän vuoksi kansalaisten käymällä murroskeskustelulla ei ole merkitystä. Väitän, että kumpaakaan näistä kriteereistä ei pitäisi käyttää kansalaisosallistumisen arviointiin. Kansalaiset tulivat ideoineeksi maataloustukien muutoksia, jotka vaatisivat EU-tason päätöksiä. Asiantuntijoiden arvioidessa näitä ideoita, niihin suhtauduttiin kohteliaan varauksellisesti. Maataloustuet tulevat päätetyksi EU:ssa varsin pitkälle aikataulutetun prosessin myötä, eikä kansallisten viranomaisten ole helppoa vaikuttaa päätöksiin. Tähän ’tosiasiaan’ törmäävät ’toteuttamiskelvottomat’ ideat kertovat siitä, että poliittisen päätöksenteon rakenteita ja toteutumisen edellytyksiä on muutettava. Samat prosessit, jotka voivat olla hallinnon asiantuntijoille heidän toimintansa kyseenalaistamattomia lähtökohtia, ovat kansalaisille uudelleen arvioinnin kohteita. Asiantuntija saattaa olla kokemuksensa myötä kapeakatseinen, eikä aina näe metsää puilta, vaikka totta on niinkin, että kansalainen on hallinnollisesti naiivi, kokematon ja kömpelö. Muutoshakuinen politiikka tarvitsee kumpiakin toimijoita.

’Kauppa saisi itse tehdä tällaisia projekteja – vai ollaanko me tärkeitä kaupalle?’

Kansalaisten osallisuus on demokraattisissa yhteiskunnissa itseisarvo, jolla voidaan tukea monipuolisia vaikutusmahdollisuuksia ja poliittista kulttuuria. Tämän ei kuitenkaan pitäisi antaa hämärtää sitä seikkaa, että osallistuminen on myös työtä. Se vaatii aikaa ja energiaa ja saattaa jopa kuormittaa osallistujia henkisesti ja tunnetasolla. On raskasta ottaa vastuuta, tulla haastetuksi, kyseenalaistaa itsensä, kuunnella ja toimia rakentavasti.

Ruoka-aika-prosessin osallistujat arvostivat heille tarjottua mahdollisuutta. Puolivuotisen prosessin aikana vain muutama henkilö jättäytyi pois hankkeesta, jossa kuitenkin käytettiin useampi lauantaipäivä ruuasta puhumiseen. Haastattelimme ihmisiä ja loimme tilaisuuksia antaa anonyymiä palautetta. Tuloksena oli varsin vähän negatiivista palautetta. Erityisesti mahdollisuus tavata muita ihmisiä inspiroi ja ilahdutti osallistujia. Ei tässä kuitenkaan ollut kaikki – kun osallistuja kysyy, ’Ollaanko me tärkeitä kaupalle?’, hän on osallistumisen ytimessä. Se on työtä, jolla oletetaan olevan vaikutusta.  

Lue lisää ruoka-aika-työpajojen tuloksista täältä.

The post Ruokapuhetta – arkisia ideoita ruokajärjestelmän muutoksen ohjaamisesta Mikkelistä, Seinäjoelta ja pääkaupunkiseudulta appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

The post Kristallipallo K4: Energiaköyhyys appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

Description in English:

To counteract climate change, organizations are providing online carbon footprint calculators (CFCs) for consumers, to facilitate their sustainable consumption. Even though consumers are increasingly using these CFCs, their effectiveness remains an open question. Based on interviews of CFC developers, drawing on encoding-decoding framework, and the concepts of representations of users and usage, we uncover the organizations’ enablers and barriers to the design of effective CFCs. We show how developers perceive their enablers and barriers propagate, rippling through the design process, affecting the CFC artifact’s symbolic meaning and perceived effectiveness: the rippling of enablers reinforces CFC’s symbolic meaning for developers as solid, facilitating the consumers’ reading it as effective. The rippling of barriers, reinforces CFC’s symbolic meaning for developers as precarious, provoking consumers’ reading it as indicative, otiose, or exacerbating. We discuss the implications of the enablers and barriers, especially regarding the technical infrastructure, to the organizations’ design of effective CFCs.

Watch full presentation here.

The post ICIS 2021: Vaikuttavan hiilijalanjälkilaskurin suunnittelu – haasteita ja mahdollisuuksia appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

Ajankohtaista on ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja sen myötä muuttuviin elinoloihin sopeutuminen. Teknologinen kehitys on luonut edellytykset kestävän murroksen toteuttamiseksi. Nyt on luotava yhteiskunnallisia ratkaisuja kehityksen turvaamiseksi.

Tavoitteena reilu murros

Luotamme suomalaisen yhteiskunnan uudistuskykyyn. Reilu murros edellyttää uudenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja. Tässä meidän suosituksemme ilmastopolitiikkaan:

A: Ilmastopolitiikka kohdistetaan merkittäviin kasvihuonekaasu-päästöihin

Edessä on radikaali yhteiskunnallinen murros. Ilmastotoimien tulee olla oikeudenmukaisia ja kohdistua päästöjen kannalta keskeisiin kohteisiin. Murrosjohtaminen on demokratian puolustamista ja hyvinvointivaltiokertomuksen jatkamista.

Suositus

Kansallinen ohjelma pitkäntähtäimen tavoitteiden asettamiseksi ja uskottavan toiminnan edistämiseksi ilmastopolitiikassa. Ohjelma tulee sitoa julkisen talouden ohjaukseen sekä tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen.

B: Ilmastopolitiikan tavoitteeksi demokraattisen hyvinvointivaltion turvaaminen

Ilmaston lämpenemisen vaikutukset ja siihen liittyvät politiikkatoimet kohdentuvat eri tavoin yksittäisten ihmisten, toimialojen ja alueiden kesken paikallisesti, kansallisesti ja globaalisti. Muutos on syytä ymmärtää työn, talouden ja elämäntavan murroksena. Reilu murros pyrkii välttämään kielteisten vaikutusten kasautumista ja luomaan myönteisiä vaikutuksia.

Suositus

Ilmastopolitiikkatoimien ja ilmastonmuutoksen kohdentumista on arvioitava huomioiden yhteiskunnallista eriarvoisuutta tuottavat rakenteet: maantieteelliset, aluetaloudelliset ja väestöryhmien väliset erot. 75% työllisyysasteen tavoittelu tulee yhdistää reilun murroksen toimeenpanoon.  

C: Murroskyvykkyyttä lisätään yksilöiden ja yhteisöjen toimintakykyä tukemalla

Yhteiskuntapolitiikan tulee vahvistaa aktiivista kansalaisuutta murrokseen osallistumiseksi ja siihen vaikuttamiseksi. Olennaista on huomioida yksilöiden, yhteisöjen ja yritysten mahdollisuudet edistää tavoitteitaan, investoida rahallisia varoja ja hankkia osaamista yhteiskunnallisen murroksen toteuttamiseksi.

Suositus

Kaikkien politiikkasektoreiden tulee tunnistaa millaisia kykyjä yksilöt ja yhteisöt tarvitsevat murrokseen osallistumiseksi ja luoda koulutuksen malleja murroskyvykkyyksien vahvistamiseksi. 

Erilaisten toimijoiden kanssa järjestetyt dialogiset murroskeskustelut mahdollistavat murroksen tarpeen, tavoitteiden ja etenemisen käsittelyn yhteisesti ja avoimesti. 

D: Uusi teknologia hyödyttämään kaikkia

Markkinaperusteinen teknologinen murros on luonteeltaan eriarvoistavaa. Markkinat tuottavat ratkaisuja maksukykyisten ryhmien tarpeisiin ja luovat heille kyvykkyyttä toimia murroksen ajureina. Reilussa murroksessa kaikki pääsevät hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuuksia.

Suositus

Tarvitaan oikeudenmukaisuutta tukevaa innovaatiopolitiikkaa esimerkiksi lähiöiden korjausrakentamisen ja haja-asutusalueiden kestävien liikenneratkaisujen kehittämiseksi.

Valtion ja kuntien hankinnoissa ja kehittämisohjelmissa tulee yhdistää ympäristölliset ja sosiaaliset näkökohdat teknologiseen uudistamiseen.

The post Reilun murroksen ABCD appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.