Arki ilmastohätätilan keskellä

Su 29.5. klo 15.15-15.45 Maailma kylässä -festivaaleilla

Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä, tokaisi Aku Ankan koira Pulivari 1950-luvulla. Ajat ovat muuttuneet, mutta ennennäkemättömän kovat ajat voivat koittaa ilmastohätätilan myötä. Meillä on kuitenkin käsissämme avaimet sekä hätätilan laimentamiseksi että hyvän elämän elämiseksi uudessa tilanteessa. Miten voisimme kääntää arkemme sellaiseksi, että siitä hyötyisi sekä ilmastonmuutoksen vastainen taistelu että oma arkemme? Vastauksia näihin kysymyksiin antavat kuusi aihepiiriä tutkinutta alojensa asiantuntijaa.

Aivan aluksi meidän täytyy selvittää, missä tarkalleen ottaen olemme. Numerot eivät näytä lupaavilta, kertoo ympäristöministeriössä työskentelevä ympäristöpolitiikan moniosaaja Annukka Berg. Mitä nämä numerot sitten tarkoittavat tai mitä ylipäänsä tarkoittaa ilmastohätätila? Tästä meille puhuu filosofi Lauri Lahikainen Tampereen yliopistosta.

Syytä epätoivoon ei kuitenkaan ole. Meillä on monenlaisia ratkaisuja, joiden käyttöönotolla voimme seurata kulutuksemme hiilijalanjälkeä ja saada päivittäisen elämämme mahtumaan 1,5 asteen rajoihin, kertoo kestäviä elämäntapoja tutkinut Sanna Tiilikainen Aalto-yliopistosta. Esimerkiksi henkilökohtaiset hiilibudjetit voivatkin olla tekemisiämme vapauttava keino, esittää professori Lassi Linnanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Lopuksi kuulemme, miten välttämättömyydestä tehdään hyvää elämää. Ilmastokestävää käyttäytymistä tutkinut Juha Peltomaa Suomen ympäristökeskuksesta avaa keskustelua siitä, pitäisikö meidän ottaa vakavissaan ajatus ajasta tärkeimpänä valuuttanamme. Viimeiseksi sosiaalipolitiikan tutkija Tuuli Hirvilammi Tampereen yliopistosta kuvaa, miten kestävän hyvinvoinnin tavoittelu auttaa kääntämään ilmastohätätilakehityksen hyväksi arjeksi.

Tilaisuuden juontavat viestinnän ammattilainen Alisa Vänttinen Tampereen yliopistosta sekä ORSI-tutkija Erkki Mervaala Suomen ympäristökeskuksesta. Suurien teemojen sulattamista sujuvoittamaan lavalle nousee myös Tussitaikureiden livekuvittaja, joka kiteyttää lavalta kuullun sanoman yleisön nähtäville reaaliajassa kuvituksen keinoin.

Ohjelmaa voi seurata paikan päällä Tiivistämössä tai suoran striimin kautta festivaalin verkkosivuilta.

Lue lisää täältä.

The post Arki ilmastohätätilan keskellä: TALLENNE JULKI! appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

ORSI järjestää pyöreän pöydän keskustelun teemasta Reilu vihreä rakennemuutos maanantaina 30.5. klo 12.30–14.00 Teamsissa.

Keskustelussa keskitymme erityisesti julkisen vallan ohjaukseen ja sääntelyyn liittyviin elinkeinorakenteen muutoksiin, joiden myötä tietyiltä toimialoilta ja alueilta häviää työpaikkoja. Vaikka tällaiset muutokset ovat yhteiskunnan tasolla tarpeellisia, yksilön tai elinkeinon näkökulmasta niiden vaikutukset voivat kohdentua epäoikeudenmukaisesti.

Ilmoittaudu mukaan täältä: https://link.webropolsurveys.com/S/6B0A2D42CB82486A

Keskustelemassa ovat vihreän rakennemuutoksen asiantuntijat:

• Jaakko Huovinen (Kuntaliitto)
• Suvi Huttunen (Suomen ympäristökeskus SYKE)
• Merja Kauhanen (Labore-tutkimuslaitos)
• Minna Ylikännö (Työ- ja elinkeinoministeriö)
  Keskustelun puheenjohtajina toimivat
• Eija Vinnari (Tampereen yliopisto)
• Juha Peltomaa (Suomen ympäristökeskus SYKE)

Pyöreän pöydän keskustelun jälkeen yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun.

Keskustelussa etsitään ratkaisuja mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Vihreä siirtymä rakennemuutoksen ajurina: mitkä alat tulevat hiipumaan ja mitkä häviämään?
• Miten rakennemuutoksen myötä elinkeinonsa tai työpaikkansa menettäviä voidaan konkreettisesti
  tukea?
• Mitä Suomen alueita muutos erityisesti koskettaa?
• Mitä voimme ottaa oppia aiemmista rakennemuutoksista, kuten paperitehtaiden sulkemisen
  jälkihoitomenetelmistä?

Lisätietoa:

Professori Eija Vinnari, Tampereen yliopisto, eija.vinnari@tuni.fi
Ryhmäpäällikkö Juha Peltomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, juha.peltomaa@syke.fi

The post ORSIn pyöreä pöytä 30.5. klo 12.30: Reilu vihreä rakennemuutos appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

Arki ilmastohätätilan keskellä

Su 29.5. klo 15.15-15.45 Maailma kylässä -festivaaleilla

Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä, tokaisi Aku Ankan koira Pulivari 1950-luvulla. Ajat ovat muuttuneet, mutta ennennäkemättömän kovat ajat voivat koittaa ilmastohätätilan myötä. Meillä on kuitenkin käsissämme avaimet sekä hätätilan laimentamiseksi että hyvän elämän elämiseksi uudessa tilanteessa. Miten voisimme kääntää arkemme sellaiseksi, että siitä hyötyisi sekä ilmastonmuutoksen vastainen taistelu että oma arkemme? Vastauksia näihin kysymyksiin antavat kuusi aihepiiriä tutkinutta alojensa asiantuntijaa.

Aivan aluksi meidän täytyy selvittää, missä tarkalleen ottaen olemme. Numerot eivät näytä lupaavilta, kertoo ympäristöministeriössä työskentelevä ympäristöpolitiikan moniosaaja Annukka Berg. Mitä nämä numerot sitten tarkoittavat tai mitä ylipäänsä tarkoittaa ilmastohätätila? Tästä meille puhuu filosofi Lauri Lahikainen Tampereen yliopistosta.

Syytä epätoivoon ei kuitenkaan ole. Meillä on monenlaisia ratkaisuja, joiden käyttöönotolla voimme seurata kulutuksemme hiilijalanjälkeä ja saada päivittäisen elämämme mahtumaan 1,5 asteen rajoihin, kertoo kestäviä elämäntapoja tutkinut Sanna Tiilikainen Aalto-yliopistosta. Esimerkiksi henkilökohtaiset hiilibudjetit voivatkin olla tekemisiämme vapauttava keino, esittää professori Lassi Linnanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Lopuksi kuulemme, miten välttämättömyydestä tehdään hyvää elämää. Ilmastokestävää käyttäytymistä tutkinut Juha Peltomaa Suomen ympäristökeskuksesta avaa keskustelua siitä, pitäisikö meidän ottaa vakavissaan ajatus ajasta tärkeimpänä valuuttanamme. Viimeiseksi sosiaalipolitiikan tutkija Tuuli Hirvilammi Tampereen yliopistosta kuvaa, miten kestävän hyvinvoinnin tavoittelu auttaa kääntämään ilmastohätätilakehityksen hyväksi arjeksi.

Tilaisuuden juontavat viestinnän ammattilainen Alisa Vänttinen Tampereen yliopistosta sekä ORSI-tutkija Erkki Mervaala Suomen ympäristökeskuksesta. Suurien teemojen sulattamista sujuvoittamaan lavalle nousee myös Tussitaikureiden livekuvittaja, joka kiteyttää lavalta kuullun sanoman yleisön nähtäville reaaliajassa kuvituksen keinoin.

Ohjelmaa voi seurata paikan päällä Tiivistämössä tai suoran striimin kautta festivaalin verkkosivuilta.

Lue lisää täältä.

The post Arki ilmastohätätilan keskellä: ORSI @ Maailma kylässä su 29.5. klo 15.15 appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

Keskustelusarjassa kokoonnutaan kuukausittain sekä VTT:n että vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa keskustelemaan kestävän innovaatiopolitiikan kysymyksistä. Keskusteluissa käsitellään eri näkökulmia siitä, kuinka innovaatiopolitiikan avulla voi muuttaa maailmaa ihmisten, yhteiskunnan ja planeetan kannalta kestäväksi.

Teamsin kautta järjestettävät tilaisuudet ovat suunnattu kaikille yhteiskuntien ja talouden uudistumisesta sekä innovaatiovetoisista kestävyyssiirtymistä kiinnostuneille. Keskusteluja luotsaa erikoistutkija, TkT Matti Pihlajamaa. Mukana valmisteluissa ovat olleet myös johtava tutkija, dosentti Mika Nieminen sekä TkT, tiimipäällikkö Kirsi Hyytinen VTT:ltä.

Aikataulu

25.5. 9:00-10:00
Jakso 3. Vaikuttavuuden johtaminen kestävyysmurroksessa

Innovaatiopolitiikan tavoitteena on tuottaa positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Kun tavoitellut vaikutukset laajenevat kattamaan talouskasvun lisäksi ympäristöllisiä ja sosiaalisia päämääriä, julkinen ohjaus monimutkaistuu. Samalla politiikan vaikuttavuuden arvioinnilta vaaditaan systeemisempää ymmärrystä eri toimijoiden, prosessien ja mekanismien vuorovaikutuksesta. Sarjan kolmannessa jaksossa kysymme, miten laaja-alainen vaikuttavuus saadaan innovaatiopoliittisen päätöksenteon ytimeen.

Jakson vieraat:

Petri Uusikylä (VTT) työskentelee osa-aikaisena tutkimusjohtajana Vaasan yliopistossa ja Frisky & Anjoyn toimitusjohtajana. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus vaativien arviointien, policy-analyysien ja yhteiskuntapoliittisten vaikuttavuustutkimusten tekemisestä.  Hän on ollut useiden innovaatiohankkeiden asiantuntijana ja vastuullisena vetäjänä. Hänen viimeaikaisia arviointejaan tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan alueella ovat mm. Innovaatiomyönteisten sääntelykokeilujen selvitys (TEM 2021), Energiaviraston arviointi (2021), Tukesin arviointi (2022) sekä kiinteistö- ja kaavoitusalan tietojärjestelmähankkeen (RYHTI) kokonaisarviointi (2022). Uusikylä on työskennellyt valtiovarainministeriön budjettiosastolla ja hallinnon kehittämisosastolla ja tuntee näin valtioneuvoston päätöksenteon. Hän on myös julkaisut lukuisia tieteellisiä artikkeleita, opaskirjoja ja tutkimusraportteja innovaatiopolitiikasta, luovien alojen kehittämisestä, sosiaali- ja terveyspolitiikasta, aluekehittämisestä, vaikutusarvioinnista sekä EU:n ohjelmarahoituksesta. Hänen uusin kirjansa on tammikuussa 2023 ilmestyvä: Systeeminen muutos – kohti ilmiölähtöistä ymmärrystä (Into Kustannus).

Kirsi Hyytinen (TkT) toimii VTT:llä Future-proof societies tutkimustiimin vetäjänä ja erikoistutkijana. Hänellä  on  20 vuoden kokemus tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tutkimuksesta ja kehittämisestä. Hänen keskeiset kiinnostuksen kohteensa liittyvät vaikuttavuuden johtamiseen ja arviointiin, ennakoivan vaikuttavuudenarvioinnin menetelmien kehittämiseen ja arvioinnin merkitykseen systeemisen muutoksen vauhdittajana. Aihepiiriin liittyvät tutkimuksen lisäksi, hänellä on laajaa kokemusta vaikuttavuuden johtamisen käytäntöjen ja mittareiden keittämisestä osana kaupunkien, ministeriöiden, TKI-organisaatioiden ja ekosysteemien strategiatyötä ja johtamista.

Ilmoittaudu webinaariin tästä

Aiemmat jaksot

28.4. 10:00-11:00
Jakso 2.  Missiolähtöisen innovaatiopolitiikan käytännöt

Viimeaikaisissa keskusteluissa innovaatiopolitiikalle on esitetty vaatimuksia suuntautua vahvemmin kohti yhteiskunnallisia kestävyyshaasteita. Näiden vaatimusten täyttämiseksi on kehitetty erilaisia lähestymistapoja, joista missiolähtöinen innovaatiopolitiikka on saanut Euroopassa osakseen merkittävää huomiota. Sarjan toisessa jaksossa pohdimme mitä missiolähtöisyys pitää sisällään, mihin sitä tarvitaan ja mitä haasteita missioiden toteutukseen liittyy.

Jakson vieraat:
Sosiologi Ville Takala (PhD) työskentelee tutkijana sekä vastuullisena johtajana Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa ”Towards an Entrepreneurial Welfare State? The Practices of Challenge-Driven Innovation Policies” Hanken Svenska handelshögskolanilla. Takala on tutkinut missiolähtöisen innovaatiopolitiikan käytäntöjä sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Riina Bhatia (MSc & YTM) työskentelee VTT:llä kestävän tulevaisuuden tutkijana. Bhatia on mukana ”ORSI – Towards Eco-Welfare State” -tutkimushankkeessa ja toimii kestävien ja innovatiivisten julkisen hankintojen asiantuntijana KEINO-verkostossa. Hän on tutkinut mm. julkisten kehityspankkien roolia oikeudenmukaisen kestävyyssiirtymän vauhdittamisessa.

31.3. 09:00-10:30
Jakso 1.  Innovaatiopolitiikan suuret kehityslinjat – historia ja tulevaisuus

Modernin tiede-ja teknologiapolitiikan voi katsoa alkaneen Suomessa 1960-luvulla. Monet politiikan perustelut, rakenteet ja instrumentit luotiin jo vuosikymmeniä sitten. Mikä vuosien saatossa on muuttunut, vai onko paljon mikään? Onko nykyisin tapetilla oleva missiolähtöinen innovaatiopolitiikka vain vanhan toistoa? Entä mikä on innovaatiopolitiikan tulevaisuus: mihin sitä tarvitaan ja mihin sen tulisi suuntautua? Keskustelusarjan aloittava jakso sisältää luotauksia ja pohdintoja historiasta tulevaisuuteen.

Jakson vieraat:
Pitkän linjan innovaatiopolitiikan tutkija ja kehittäjä sekä Tampereen yliopiston kunniatohtori Tarmo Lemola.
Johtava tutkija ja dosentti Mika Nieminen, joka johtaa innovaatioiden vastuullisuutta ja etiikkaa tutkivaa tutkimusryhmää Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä.

Ilmoittaudu webinaariin tästä

Lue lisää täältä.

The post Tulossa: Keskusteluja innovaatiopolitiikasta ja kestävyysmurroksesta jatkuu 25.5.! appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.