Tutkijapuheenvuoroja kestävyysnäkökulmista innovaatiopolitiikkaan

Tilaisuuden käynnisti Hanken Svenska handelshögskolanin tutkijatohtori Ville Takala, joka esitti haastelähtöisen innovaatiopolitiikan ratkaisuna kestävyyshaasteisiin. Yritteliäs hyvinvointivaltio pyrkii suuntaamaan markkinoiden kehitystä asettamalla kestävyyshaasteita jaetuiksi yhteiskunnallisiksi päämääriksi, joita kohti pyritään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Takala korosti puheenvuorossaan, että haastelähtöiset käytännöt voivat ottaa eri muotoja. Niitä voi havaita esimerkiksi innovaatiokilpailuissa, rahoitusperiaatteissa sekä innovaatioekosysteemien orkestroinnissa. Haastelähtöisyys koostuu haasteen määrittelystä, toimeenpanosta, rahoituksesta sekä arvioinnista, ja jokaiseen näistä vaiheesta liittyy keskenään ristiriitaisten positiivisten päämäärien yhteensovittamista. Lopuksi Takala esitti yleisölle avoimen kutsun kahden päivän ekskursiolle Lontooseen 3.–4. kesäkuuta pohtimaan Suomen innovaatiopolitiikan tilaa. Lisätietoja liitteenä olevasta esityksestä.

VTT:n erikoistutkija Matti Pihlajamaa toi esiin, miten näkemykset kestävyyden tarpeista ja keinoista ovat ristiriitaisia eri toimijoiden kesken. Kestävyyshaasteiden ratkaisemisen on usein nähty edellyttävän kestävyystavoitteiden nostamista itseisarvoisiksi päämääriksi talouskasvun rinnalle sekä laaja-alaisten järjestelmämuutosten edistämistä. Sen sijaan perinteiset näkemykset keskittyvät tukemaan polkua tutkimuksesta teknologiaksi ja kaupalliseksi tuotteeksi. Pihlajamaa eritteli kolmea kiistoja aiheuttavaa näkemystä. Ensimmäisen näkemyksen mukaan kestävyysmaininnat strategioissa ja kasvavat markkinat vähähiilisille ratkaisuille ovat merkki siitä, että innovaatiotoiminta löytää oikean suunnan itsestään. Toinen näkemys liittyy kestävyyden eri osa-alueiden huomiontiin: riittääkö yhden kestävyystavoitteen huomiointi vai onko toimenpiteiden vaikutuksia syytä arvioida laajemmin? Kolmannen näkemyksen mukaan kestävyyshaasteiden ja talouskasvun edellyttämät ratkaisut ovat pohjimmiltaan samankaltaisia.

Vaasan yliopiston apulaisprofessori Helka Kalliomäki puhui inkluusion tavoitteesta tki-politiikassa. Inkluusio kasvattanut merkitystään tki-politiikan tavoitteena ja siihen kohdistuvan tutkimuksen kohteena, mutta se ymmärretään eri tavoin. Yhtäältä inkluusiolla viitataan marginaaliryhmien huomioimiseen. Tki-toiminnan hyödyt kohdistuvat usein hyväosaisiin ihmisryhmiin ja inkluusiolla voidaan varmistaa, että politiikka hyödyttää myös esimerkiksi pienituloisia tai etnisiä vähemmistöjä. Toisaalta inkluusio voi tarkoittaa laajempaa näkemystä, jonka mukaan eri toimijoiden osallistaminen innovaatioprosesseihin voi lisätä niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kalliomäki painotti, että usein on epäselvää, puhutaanko inkluusiosta tavoiteltuna lopputulemana vai keinona edistää muita tavoitteita. On riski, että termin yleistyessä sen sisältö vesittyy, jos emme osaa tarkemmin eritellä, mitä itse asiassa tavoittelemme.

Paneelikeskustelu: Innovaatiopolitiikan uusi suunta

Seminaarin toisella puoliskolla kuulimme kriittistä keskustelua innovaatiopolitiikan tilasta ja suunnasta. VTT:n Helmi Hämäläisen moderoimaan paneelikeskusteluun osallistuivat Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO:n kehitysjohtaja Katja Anoschkin, CLIC Innovation Oy:n toimitusjohtaja Jatta Jussila, pitkän linjan tki-politiikan asiantuntija ja tutkija Tarmo Lemola, sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.

Keskustelu käynnistyi pohdinnalla taloudellisten ja kestävyystavoitteiden yhteensovittamisesta. Miten varmistamme, että kasvun tavoittelu ei tarkoita aina kestävyyden laiminlyöntiä? Paneelin aluksi Lemola esitti kriittisen arvion Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta. Resursseja lisätään, mutta tilannekuva ja visio kehitystarpeista uupuvat ja lisäpanokset jaetaan perinteisten jakosuhteiden mukaan. Jussila painotti tarvetta monipuolistaa tki-hankkeiden rahoituskriteerejä: vientipotentiaalin ylikorostamisen sijaan eri taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia tulisi tarkastella monipuolisemmin. Rouvinen pohti, että tki-politiikalla on suorempi yhteys ympäristöllisiin kuin sosiaalisiin kestävyystavoitteisiin. Hän näki riskejä siinä, että tki-politiikan ydin hämärtyy, jos kaikki yhteiskuntapoliittiset kysymykset tuodaan sen agendalle. Anoschkin puolestaan nosti esiin ongelman siinä, että sosiaaliset haasteet ovat paitsiossa Suomen innovaatiokentässä. Hän nosti vertailukohdaksi Ruotsin missiohenkisen Impact Innovation -ohjelman, jossa myös sosiaalisen kestävyyden näkökulma on vahvasti edustettuna.

Kestävyystavoitteiden moninaisuudesta paneeli siirtyi miettimään kysymystä tki-politiikan väitetystä teknologiakeskeisyydestä ja esimerkiksi sosiaalisten innovaatioiden puutteellisesta huomioinnista.  Panelistit olivat laajasti yksimielisiä myös muiden kuin teknologisten edistysaskelten arvosta kestävyyshaasteiden ratkaisuissa. Rouvinen kiteytti näkevänsä innovaation ratkaisuna tiettyyn tarpeeseen – ratkaisun muodolla ei sinänsä ole merkitystä. Myös Lemola kyseenalaisti erottelun teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden välillä. Myös teknologisiin innovaatioihin liittyy aina sosiaalisia näkökulmia ja voisi olla hyvä puhua vain innovaatioista tekemättä eroa näiden välillä. Panelistit korostivat kuitenkin eroa sosiaalisten innovaatioiden ja innovaatiopolitiikan sosiaalisten kestävyystavoitteiden välillä. Anoschkin painotti, että innovaatiotoiminnan sosiaalisten vaikutusten huomioiminen ei riitä vaan on tärkeää saada hyödynnettyä myös perinteisestä poikkeavien toimijoiden ja kyvykkyyksien panokset niiden tuottamisessa. Muun muassa humanistisiin tieteisiin pohjaava osaaminen on marginaalissa innovaatiopolitiikassa. Jussila nosti esiin sosiaalisten innovaatioiden merkityksen myös viennin kannalta. Yhdessä maassa toimiva teknologinen ratkaisu ei välttämättä sellaisenaan istu toiseen ympäristöön. Sosiaaliset innovaatiot voivat täydentää teknologisia edistysaskelia lisäämällä niiden vaikuttavuutta. Esimerkiksi Brasiliassa on luotu järjestelyjä, jotka mahdollistavat asukkaille ansainnan muovin keräämisellä ja kierrättämisellä.

Lopuksi panelistit esittivät näkemyksiään tki-politiikan päätöksenteosta. Kaikki näkivät ongelmallisena hallinnon siiloutumisen. Tki-aiheiden perinteinen jakolinja tutkimuksesta vastaavaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja innovaatioaiheita painottavan työ- ja elinkeinoministeriön välillä koettiin erityisen haastavaksi. Rouvinen kuvasi nykytilannetta seuraavasti: ”Instituutiot ovat vahvoja ja itsenäisiä ja yläpuolelta tuleva ohjaus on heikkoa. On vahvat raja-aidat eikä niitä murtavia voimia.” Vuorovaikutuksen puutteen eri toimijaryhmien välillä koettiin kuvaavan myös käytännön tutkimus- ja kehitystyön arkea. Jussila korosti, että tiettyjä hankemuotoja kuten strategisen tutkimuksen neuvoston projekteja lukuun ottamatta siiloutuminen on voimistunut entisestään. Kehityshankkeet ovat tyypillisesti pieniä eikä niiden löydöksiä aktiivisesti jaeta toimijoiden välillä. Siinä missä EU rahoittaa pitkäjänteisempää toimintaa innovaatioekosysteemien ja -klusterien rakentamiseksi, kansallisella tasolla julkinen tuki on harvassa. Anoschkin peräänkuulutti tarvetta tuoda eri yhteiskunnallisten toimijoiden ääni aiempaa laaja-alaisemmin kuuluviin innovaatiopoliittisessa päätöksenteossa. Merkittävää muutosta on vaikea saada aikaan, mikäli politiikkaa suunnitellaan perinteisen rajatun toimijaryhmän lähtökohdista. Lemola muistutti yleisöä aiemmista pyrkimyksistä purkaa raja-aitoja, kuten Tekesin teknologiaohjelmat, osaamiskeskusohjelmat sekä strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOKit). Vastaavia rakenteita ei nykyisestä innovaatiojärjestelmästämme löydy samassa mittakaavassa.

Tilaisuuden päättäneessä aktiivisessa yleisökeskustelussa tuotiin esiin täydentäviä näkökulmia. Käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa yhteiskunnallisten tki-tavoitteiden hyväksyttävyys polarisoituneessa ilmapiirissä, puoluepolitiikan irrallisuus hallinnolliseen näkökulmaan keskittyvästä innovaatiokeskustelusta sekä teollisuuspolitiikan uusi nousu ja sen uhka vahvemmin uudistumiseen tähtäävälle innovaatiopolitiikalle. Tunnelma vaihteli optimistisista huomioista innovaatiopolitiikan kestävyysvaikutuksista pessimistisiin arvioihin nykyjärjestelmän puutteista. Joka tapauksessa oli ilo havaita innovaatiopolitiikan herättävän runsaasti kiinnostusta, ideoita ja tunteita. Tästä on hyvä jatkaa vuoropuhelua päättäjien, tutkijoiden, yritysten sekä muiden tki-toimijoiden välillä.

Järjestäjätiimin puolesta,

Matti Pihlajamaa

Teknologian tutkimuskeskus VTT

matti.pihlajamaa@vtt.fi

Esitysmateriaalit

Linkkien takaa löydät tilaisuuden esitysmateriaalit:

• Ville Takala – Kohti yritteliästä hyvinvointivaltiota? Käsitteellinen näkökulma
• Matti Pihlajamaa – Ristiriitaiset tulkinnat kestävyydestä Suomen innovaatiopolitiikassa
• Helka Kalliomäki – Inkluusion tavoite TKI-politiikassa

Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Business Finlandin Innovaatio- ja kasvututkimusrahoituksen tukeman ”Co-designing sustainability-oriented innovation policy (COSU)” -hankkeen kanssa. Tutkijapuheenvuorot perustuivat myös “Towards an Entrepreneurial Welfare State? The Practices of Challenge-Driven Innovation Policies”, “ELVIS – Evolving innovation space, RDI policies and impact evaluation” sekä “MISS – Practicing mission-oriented innovation policy” -hankkeissa tehtyyn tutkimukseen.

The post Kestävän innovaatiopolitiikan jännitteet – tyhjiä lupauksia vai aitoa muutosta? appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

It will be followed by a comment from Senior Research Fellow Tuuli Hirvilammi (Tampere University) who will speak on concrete eco-social policy proposals that could accelerate deep transformations. University Researcher Toni Ruuska (University of Helsinki) will talk about the skills and labor for deep transformations and sustainable local livelihoods.

The event is organized by two ongoing research projects in Finland: Towards an Ecowelfare state (ORSI) and Skills of self-provisioning in rural communities (SOS).

The post Deep Transformations: Connecting Social, Environmental and Economic Goals appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

What is and should be done in cities to further fair and sustainable urban change? How are different stakeholders affected by both the climate crisis and sustainability transformations? How can they co-operate with each other ethically? Join us on 3.2.2023 at 10-15 to hear timely research talks and discuss with Assistant Professor, ‘philosopher of the city’ Shane Epting from Missouri University of Science and Technology, researchers from ORSI project and STUE profiling area. You can attend F2F in Tampere or online. The seminar is free and open for all interested. Welcome!

Place: Auditorium A1 in Main building, City Centre Campus (Kalevantie 4, Tampere) or online via Zoom with this link (Meeting ID: 620 5109 1653, Passcode: 188910)

Registration: You can join us without pre-registration. However, if you would like to join coffee service at 13.20, please sign up by 27.1. at 14.00 with this form. That way we’ll know how much servings to order and can avoid food waste.

Programme

10.00 Opening words, prof. Liisa Häikiö

10.20 Talks and discussion (10 minutes for discussion after each talk)

• Anni Jäntti: Framing Sustainability in City Strategies
• Riina Bhatia: Enabling Transformative Change: Investigating Capabilities for Sustainability in City Management
• Lauri Lahikainen & Antti Wallin: The Spatialization of Climate Emergency: The Case of the Artificial Island Näsisaari 

Lunch break 11.25-12.25

12.25 Keynote by Shane Epting, Missouri University of Science and Technology: Municipal and Citizen Cooperation for Urban Sustainability
Learn about Epting’s work

13.10 Questions & comments for Epting

Coffee break 13.25-13.40

13.40 Talks and discussion (10 minutes for discussion after each talk)

• Päivi Kymäläinen: Intuitions of Injustice in Urban Public Spaces
• Jonathon Taylor: Housing, Climate, and Environmental Health: Are we all sheltered from the storm?
• Speaker, TBC

14.45 Closing words and discussion

15.00 End of the seminar

The seminar is organised by ORSI project and STUE profiling area/Tampere University.

More information: alisa.vanttinen@tuni.fi

The post Seminar 3.2.2023: Urban Sustainability, Co-operation and Justice appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

Ohjelma

13.30 Tervetulosanat

Erityisasiantuntija, ratkaisupäällikkö Maria Salenius, Kuntaliitto

13.40 Asuinalueiden erilaistuminen – kaupunkien kestävyystoimien kutsumaton vieras

Tutkija Antti Wallin, Tampereen yliopisto, ORSI-tutkimushanke

Kysymyksiä ja keskustelua

14.10  Kommenttipuheenvuoro

Asumisen asiantuntija Laura Hassi, Kuntaliitto

14.25  Sosiaalinen ja ekologin kestävyys Jyväskylän Kankaalla

Projektipäällikkö Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, Jyväskylän kaupunki

14.55 Sosiaalisesti kestävä osallisuus – voiko sitä syödä?       

Asiantuntija Ville Nieminen, Kuntaliitto                           

Kysymyksiä ja keskustelua

15.15 Kommenttipuheenvuoro

Kehittämispäällikkö Hanna Karojärvi, Tampereen kaupunki

Kysymyksiä, keskustelua ja päätössanat

15.30 Tilaisuus päättyy

Ilmoittaudu mukaan

Lisätietoja syksyn tapahtumista sekä ilmoittautumislinkit löydät täältä.

The post Syksyn 2021 keke-kekkerit: 18.11. Sosiaalisesti kestävä kehittäminen – polkuja asuinaluesuunnittelusta osallisuustyöhön appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

Tilaisuudet ovat kuntapäättäjille ja viranhaltijoille suunnattuja avoimia tilaisuuksia, joissa kuntaedustajat, tutkijat, yhteistyökumppanit ja Kuntaliiton asiantuntijat keskustelevat kestävään kehitykseen liittyvistä teemoista. Keskustelutilaisuuksissa pääset kuulemaan muiden kuntien käytänteistä ja toimenpiteistä, saat herätteitä tutkijoilta ja sparrausta asiantuntijoilta.

Kestävän kehityksen keskustelutilaisuuksissa saat lisätietoja, mitä kestävä kehitys tarkoittaa kuntien toiminnassa, miten kunnat edistävät YK:n Agenda2030 tavoitteita sekä mitä kestävä kehitys tarkoittaa kuntajohtamiselle. Yhteinen tavoitteemme on luoda edellytyksiä tulevaisuuden kestävälle kunnalle, joka ottaa tasavertaisesti huomioon ihmisen, ympäristön ja talouden kaikessa kunnan suunnittelussa, budjetoinnissa, päätöksenteossa ja toiminnassa.

Perjantaina 28.5.2021: Kestävä kehitys koulutuksessa – kunta vaikuttajana ja mahdollistajana

Teams-tilaisuuden ohjelma:

• Tilaisuuden avaus, fasilitoijana erityisasiantuntija Mari Sjöström
• Tutkija-alustus Askelmerkkejä kestävää koulutusta kehittäville kunnille, Ilkka Ratinen Lapin yliopisto
• Keskustelu kuntaesimerkein: Lasten ja nuorten kasvatus- ja koulutuspalvelut uuden edessä
• Minna Rovio, opetuspalveluiden päällikkö, Imatran kaupunki
• Tanja Tuulinen, ympäristökasvatuksen asiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus
• Keskustelu: Aikuiset ja koulutus – Miten koulutuspalveluilla vastataan monipuolisiin tarpeisiin ja kestävän kehityksen vaateisiin?
• Riikka-Maria Yli-Suomu, liiketoiminnanjohtaja, Omnia sekä työllisyysrahaston selvityshenkilö, Sosiaali- ja terveysministeriö
• Loppupuheenvuoro kestävä kehitys mahdollistaa uudenlaisen osaamisen, yliopistotutkija Mikael Puurtinen

Ohjelma täydentyy vielä. 

Ilmoittaudu tilaisuuteen

Kuntaliiton kumppanina tilaisuuksien järjestämisessä on ORSIn lisäksi Jyväskylän yliopiston WISDOM -tutkijayhteisö, Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutti HELSUS ja YK-liitto.

Lisätietoja, tarkemmat päivämäärät ja ohjelmat sekä ilmoittautumislinkit.

The post Viimeiset Kuntaliiton keke-kekkerit keväällä 2021 – 28.5. klo 14.00-15.30 – Kestävä kehitys koulutuksessa appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

Tilaisuudet ovat kuntapäättäjille ja viranhaltijoille suunnattuja avoimia tilaisuuksia, joissa kuntaedustajat, tutkijat, yhteistyökumppanit ja Kuntaliiton asiantuntijat keskustelevat kestävään kehitykseen liittyvistä teemoista. Keskustelutilaisuuksissa pääset kuulemaan muiden kuntien käytänteistä ja toimenpiteistä, saat herätteitä tutkijoilta ja sparrausta asiantuntijoilta.

Kestävän kehityksen keskustelutilaisuuksissa saat lisätietoja, mitä kestävä kehitys tarkoittaa kuntien toiminnassa, miten kunnat edistävät YK:n Agenda2030 tavoitteita sekä mitä kestävä kehitys tarkoittaa kuntajohtamiselle. Yhteinen tavoitteemme on luoda edellytyksiä tulevaisuuden kestävälle kunnalle, joka ottaa tasavertaisesti huomioon ihmisen, ympäristön ja talouden kaikessa kunnan suunnittelussa, budjetoinnissa, päätöksenteossa ja toiminnassa.

31.3. Kestävyyden johtaminen

Miksi kestävyyden johtaminen on tärkeää 2020-luvulla? Miten kestävyyttä johdetaan ja toimeenpannaan kunnissa? Miten kestävyys näkyy kuntastrategioissa? Miten sitä mitataan ja mitä hyötyä mittaamisesta on?

• Tilaisuuden puheenjohtajana toimii kehityspäällikkö Jarkko Majava, Suomen Kuntaliitto
• Kestävyyden johtamisen merkitys ja kuntien rooli 2020 -luvulla / vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila, Suomen YK-liitto
• Voiko kestävää kehitystä johtaa kunnissa? / asiantuntija Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto
• Kestävän kehityksen kokonaisuuden toimenpano – case Tuusula / kehittämispäällikkö Heidi Hagman, Tuusulan kunta
• Kestävän kehityksen mittaaminen – mahdoton urakka vai sujuvaa rutiinia / erikoistutkija Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus 

Ilmoittaudu mukaan tästä!

Tulossa myöhemmin keväällä

29.4. Kunta asukkaan kestävän elämäntavan mahdollistajana

12.5. Kunta vihreä siirtymän luojana

28.5. Kestävä kehitys koulutuksessa 

Kaikki tilaisuudet pidetään klo 14.00-15.30.

Kuntaliiton kumppanina tilaisuuksien järjestämisessä on ORSIn lisäksi Jyväskylän yliopiston WISDOM -tutkijayhteisö, Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutti HELSUS ja YK-liitto.

Lisätietoja, tarkemmat päivämäärät ja ohjelmat sekä ilmoittautumislinkit.

The post Kuntaliiton keke-kekkerit keväällä 2021 – 31.3. klo 14-15.30 puhutaan kestävyyden johtamisesta appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

Tilaisuudet ovat kuntapäättäjille ja viranhaltijoille suunnattuja avoimia tilaisuuksia, joissa kuntaedustajat, tutkijat, yhteistyökumppanit ja Kuntaliiton asiantuntijat keskustelevat kestävään kehitykseen liittyvistä teemoista. Keskustelutilaisuuksissa pääset kuulemaan muiden kuntien käytänteistä ja toimenpiteistä, saat herätteitä tutkijoilta ja sparrausta asiantuntijoilta.

Kestävän kehityksen keskustelutilaisuuksissa saat lisätietoja, mitä kestävä kehitys tarkoittaa kuntien toiminnassa, miten kunnat edistävät YK:n Agenda2030 tavoitteita sekä mitä kestävä kehitys tarkoittaa kuntajohtamiselle. Yhteinen tavoitteemme on luoda edellytyksiä tulevaisuuden kestävälle kunnalle, joka ottaa tasavertaisesti huomioon ihmisen, ympäristön ja talouden kaikessa kunnan suunnittelussa, budjetoinnissa, päätöksenteossa ja toiminnassa.

19.3. klo 14-15.30 Sosiaalinen kestävyys

Maaliskuun toisilla keke-kekkereillä teemana on sosiaalinen kestävyys. Mistä sosiaalisessa kestävyydessä on kysymys? Kuinka asiaa lähestytään tutkimuksessa? Entä kuinka kunnat ovat soveltaneet näkökulmaa johtamiseen? Miten ennalta ehkäisevillä palveluilla edistetään sosiaalista kestävyyttä? Kekkereiden kuullaan esimerkkejä neljän kunnan käytännöistä ja käydään vuoropuhelua johtamisen ja sivistyspalveluiden roolista kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistamisessa. Tervetuloa mukaan linjoille ja keskusteluun!

Ohjelma: perjantai 19.3., 14.00-15.30

Mari Ahonen-Walker, erityisasiantuntija, Kuntaliitto – Tilaisuuden avaus

Tuuli Hirvilammi, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto -Tutkijan puheenvuoro – johdatus sosiaaliseen kestävyyteen

Keskustelu: Sosiaalinen kestävyys strategisesta ja kuntajohtamisen näkökulmasta

• Lauri Hietanen, Kestävä Espoo-ohjausryhmän jäsen, nuorisovaltuuston jäsen, Espoon kaupunki
• Henna Hovi, kaupunginvaltuutettu, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja, Kouvolan kaupunki
• Sari Rautio, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki

Keskustelu: Sosiaalinen kestävyys sivistyspalveluiden näkökulmasta

• Jouni Erola, nuorisojohtaja, Joensuun kaupunki
• Mika Penttilä, sivistysjohtaja, Oulun kaupunki

Maria Salenius, erityisasiantuntija, Kuntaliitto – Yhteenveto ja Kuntaliiton sosiaalisesti kestävät kunnat -kokonaisuus

Ilmoittaudu mukaan täältä!

Keke-kekkereiden teemana 31.3. on kestävyyden johtaminen. Kaikki keke-kekkerit järjestetään kello 14-15.30. Loppukevään Keke-kekkerit pidetään 16.4., 29.4., 14.5. ja 28.5. 

Aiemmissa kekekekkereissä teemoina oli kuntien rooli kestävän kehityksen edistämisessä (28.1.), ekologisen kunnan tulevaisuuden työkalut (12.2.), ja hankinnoista ja budjetoinnista (5.3).

Kuntaliiton kumppanina tilaisuuksien järjestämisessä on ORSIn lisäksi Jyväskylän yliopiston WISDOM -tutkijayhteisö, Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutti HELSUS ja YK-liitto.

Lisätietoja, tarkemmat päivämäärät ja ohjelmat sekä ilmoittautumislinkit.

The post Kuntaliiton keke-kekkerit keväällä 2021 – 19.3. klo 14-15.30 puhutaan sosiaalisesta kestävyydestä! appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.

The 25th annual colloquium of the Finnish Society for Environmental Social Sciences (YHYS) on Measuring and valuing sustainability will be organized by LUT University, Department of Sustainability Science. The colloquium includes high-level keynote speeches, workshop sessions and a panel discussion.

Definition of sustainability is in many ways a disputable and sensitive issue. People attach various things into discussions about sustainability, arising from their profound comprehension of the world, and the concept can also be purposefully used to drive diverse agendas. Because sustainability can mean almost anything, questions related to its measuring and valuing should be at the heart of scientific inquiries in this field. Transparent explanations of chosen measures and their valuation, on the other hand, can provide a sound foundation for sustainability-related policy making. In this colloquium, we will discuss the challenges of measuring and valuing sustainability from various perspectives.

Call for abstracts ended on September 20th.

See the event website for more information.

Members of the ORSI consortium will be chairing the following sessions:

Session 2:
Just transition: what roles for inter- and transdisciplinary research?

Chairs:
Minna Kaljonen, Leading researcher, Finnish Environment Institute
Tuuli Hirvilammi, Senior research fellow, Tampere University
Suvi Huttunen, University lecturer, University of Jyväskylä, Finnish Environment Institute
Teea Kortetmäki, Post-doctoral researcher, University of Jyväskylä

Description:

Just transition is gaining increasing attention in research and politics. The interest in just transitions has emerged from the need to consider and reflect upon the issues of social and economic justice in the context of sustainability transitions. The Labour Unions have initially brought forward the claim for just transition, emphasising the importance of retaining jobs and smoothing the transition towards low carbon society. These issues are now being addressed also in the Green Deal of the European Union as well as by the Finnish Government. The sustainability transitions research, in turn, has aimed at developing the analytical concepts to study just transition with the help of environmental and climate justice scholarship. Here the classical dimensions of distributional, procedural, recognitive and, increasingly also, restorative justice have received the most attention. The empirical investigations on just transition rely decisively upon inter- and transdisciplinary research.

Just transition is, hence, by nature a hybrid concept, which has emerged from the need to integrate environmental, social and economic sustainability goals. In this workshop, we discuss what this means for doing research, and for measuring, valuing and envisioning just transition. We call for presentations that investigate various dimensions of just transition, discourses around the concept and, for example, the role of different societal actors in just transition. To date much of the just transition research has concentrated upon energy systems. In this workshop we want to extend the debate to other systems as well, including also consideration of social policies. We welcome both theoretical and empirical elaborations. After the presentations, we devote time for collective discussion on the potential tensions and ambiguities arosen by the concept.

Contact: minna.kaljonen@ymparisto.fi

Session 9:
Measuring urban sustainability – (mis)matching numbers with practices

Chairs: Juha Peltomaa, Finnish Environment Institute & Marko Tainio, Finnish Environment Institute

Panelistit ovat:
Timo Aro, johtava asiantuntija, MDI,
Jukka Hoffrén, tutkimuspäällikkö, Tilastokeskus
Jari Lyytimäki, koordinaattori, Kestävyyspaneeli
Elina Ojala, ympäristöjohtaja, Lahden kaupunki
Sini Sallinen, kuntakehitys- ja tutkimusjohtaja, Kuntaliitto
Emma Terämä, johtava asiantuntija, Valtiovarainministeriö

This workshop will be in Finnish.

Description

Sustainable Cities and Communities is one of the 17 Sustainable Development Goals (SDGs). The goal-specific targets and related indicators draw a ”city plan” covering an unequivocal set of domains for sustainability. However, global targets do not necessarily serve well local needs and the targets in the different SDGs are interconnected and cross-cut several domains. At worst this leads to a zero-sum game where increase in ecological sustainability decreases social sustainability.

Cities themselves wish clear and transparent indicators to measure and communicate sustainability. There are commercial services available for cities to streamline the measuring of various sustainability data flows allowing for comparisons. While acknowledging the need for a comparable set of quantitative indicators, the production of data in diverse local settings is far from uniform. This poses a challenge if the underlying epistemic is not carefully considered.

In this panel session we discuss the dilemma between the need for applicable indicators based on robust data and the manifold practices of acquiring and using this data. We want to raise discussion on how to utilize indicators measuring urban sustainability in cases that are not easily measured albeit tell something crucial about urban sustainability? How to measure sustainability for example in processes where positive development is connected to practices, behavior or wellbeing. What are the best ways to utilize the diverse data sources ranging from remote sensing from space to smart phones in the pockets of urban dwellers? The panel will consist of curated discussion around crowdsourced questions with 5 invited members from different organizations and cities.

Contact: juha.peltomaa@ymparisto.fi

More information about the event and descriptions of the rest of the sessions an be found on the Colloquium website.

The post YHYS Fall Colloquium: Measuring and valuing sustainability, 19–20 November 2020 appeared first on ORSI - Towards Eco-Welfare State.