Uusi kyselytutkimus: EU-vaalien alla kansalaiset huolissaan luonnonmonimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta ja eriarvoistumisesta

Helsinki, 4. kesäkuuta 2024

Uusi kyselytutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat tasaisesti huolissaan monista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Tutkimuksen mukaan yli puolet kansalaisista oli huolissaan julkisen talouden tilasta, luonnonmonimuotoisuuden heikkenemisestä, ilmastonmuutoksesta ja kansallisesta eriarvoistumisesta. Julkisen talouden tilasta oli huolestunut tai erittäin huolestunut 59%, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä 55% ja eriarvoistumisesta 53%. Ilmastonmuutosta vakavana tai erittäin vakavana ongelmana piti 57%.

Luonnonvarojen kulutus ja päästöt herättävät keskustelua

Tutkimuksessa selvitettiin myös, kenen tulisi päättää luonnonvarojen kulutuksesta ja päästöistä. Vastaajien mukaan EU ei näyttänyt suositulta päätöksentekotaholta luonnonvarojen kulutuksen ja päästöjen rajoittamista koskevissa asioissa. Sen sijaan tutkimustietoa ja valtiota arvostettiin päätöksenteossa.

Lentovero saa kannatusta

Vaikka vastaajat yleisesti kannattivat porkkanoita keppien sijaan, lentovero sai yllättävän paljon kannatusta: 64% vastaajista mukaan päästöjen vähentämiseksi pitäisi ottaa käyttöön lentovero. Tämä osoittaa, että kansalaiset ovat valmiita myös konkreettisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kysely osa laajempaa tutkimushanketta

Kysely on osa laajempaa “Kohti eko-hyvinvointivaltiota” (ORSI) -tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Hankkeen yhtenä tavoitteena selvittää kansalaisten näkemyksiä tulevaisuuden kestävästä yhteiskunnasta.

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy aikavälillä 16.5. – 27.5.2024, ja siihen vastasi 1070 Manner-Suomessa asuvaa, 18-vuotta täyttänyttä henkilöä.

Yhteystiedot:
Juha Peltomaa,
Kehittämispäällikkö
Suomen ympäristökeskus
juha.peltomaa@syke.fi
+358 295 251 081

Edellinen artikkeliEnergiaköyhyyden mittaamisen haasteet: kuinka tunnistaa haavoittuvat kotitaloudet Suomen kontekstissa?
Seuraava artikkeliTowards a Sustainable Eco-Welfare State and Eco-Social Contract: Työpajan tuloksia